perjantai 5. kesäkuuta 2009

Facebook ja työnantajat

Työskentelen melko pienessä yrityksessä, jossa olen päivittäin tekemisissä paljon myös itse työnantajani kanssa. Eilen hän alkoi kysellä minulta Facebookista, ja mietin hetken, minkälaisen lähestymistavan valitsen...

Miksikö? Siksi, että pohdin, haluaisinko todella olla työnantajani ystävä Facebookissa? Muistan itsekin joskus heittäneeni Facebookiin sarkastisen "lähtee iloisena töihin 8 tunniksi"-statuksen. Haluaisinko työnantajani näkevän nämä statukseni, tai haluaisinko hänen ylipäätään näkevän mitään - lauantai-iltaisin päivitettyjä statuksiani? Valitsin lähestymistavan, että tiedän perusasiat Facebookista, mutta ei maininnut itse olevani siellä.

Aloinkin miettiä, että Facebook olisi periaatteessa loistava "valvontatyökalu" ainakin juuri pienemmille yrityksille. Minunkin työnantajani on todella mukava, ja varmasti kesätyösuhteen päätyttyä kutsunkin hänet kaverikseni. Mutta haluanko todella, että hän tietää kaiken, mitä puuhailen töiden ulkopuolella? Luultavasti en. Ja haluaisiko hänkään oikeasti tietää lisää minusta, ja pystyisikö hän suhtautumaan kaikkeen "objektiivisesti"?

Muistan lukeneeni eräästä artikkelista kerran, että Facebookin perusteella on jaettu myös potkuja. Toimistotyöntekijä oli jäänyt sairaslomalle niskakipujen takia, mutta pomo yllätti hänet kuitenkin Facebookkaamasta sairasloman aikana. Työntekijä kertoi Facebookanneensa kännykän kautta sängystä... Ja muistaakseni nosti syytteen pomoaan vastaan jonkinlaisesta kyttäyksestä. Monipiippuinen juttu...

Itse en ainakaan sen kummemmin mieti, kun päivitän statuksiani. Heitän sinne vain mitä mieleen tulee, eivätkä ne aina välttämättä ole niin kirjaimellisia... Mutta nyt pitää varmasti alkaa pohtia tarkemmin, kun yhä useampi on rantautunut Facebookiin. Myös isäni on siellä, ja olen kuvitellut, ettei hän siellä käy kuin pari kertaa kuukaudessa... Mutta ilmeisesti hän vieraileekin useammin. Tarvitseekin vastedes olla tarkkana, kun saa varoa jokaista "liikettään". ;)

Taru

4 kommenttia:

  1. Samoja asioita olen pienessä mielessäni pohdiskellut eli kuinka paljon pystytäänkään Facobookiin kirjoittjien elämää tarkkailemaan, arvioimaan ja kontrolloimaan. Vanhempana kyllä säästyy muutamalta harmaalta hiukselta kun ei kaikkia lastensa kiemuroita mene Facebookista tarkistamaan -eivätkä lapsetkaan aina kovin iloisia ole vanhempiensa tekemisistä lukiessaan. Asiasta olisi ehkäpä mukava tehdä jopa tieteellisempääkin tutkimusta yksilö- tai ryhmätasolla. Tietoa ainakin löytyy jokaisen vuorokausirytmistä mitä tarkimpiin toiminnan kuvauksiin. Sosiologeille työsarkaa :)

    VastaaPoista
  2. tuo on kyllä tosi hyvä pointti! Itse ainakin työnanajana olisin tosi kiinnostunut siitä, millaisia työntekijänä ovat vapaa-aikana (eli ryyppäävätkö he kovasti jne jne..). Eli kyllä kannattaa vähän varoa, mitä sinne naamakirjaan kirjoittaa ja kenet kaverikseen valitsee! ;D

    VastaaPoista
  3. Hyväksy vaan työnantaja facebook kaveriksi, MUTTA ennen sitä opettele muutamien kavereiden kanssa jokin uusi kieli mitä työnantaja ei osaa. Kirjoita jatkossa vain viestisi tällä kielellä niin työnantaja ei tiedä mitä teet ja on mielissään, koska hänen työntekijänsä osaa sellaista kieltä. :)

    VastaaPoista
  4. Tää on oikeesti tosi mielenkiintoinen aihe. Itse olen facebookissa kyllä kaveri monen työkaverini kanssa, mutta en ole kylläkään edes harkinnut kaveripyynnön lähettämistä lähiesimiehelleni, vaikka moni työkavereista on myös pomon kaveri.
    Ehkä juuri sen takia, että naamakirja on sellainen mihin voi kirjoittaa lähes kaikkia tuntemuksia - myös siitä ärsyttävän tylsästä työpäivästä!
    -Elina

    VastaaPoista