Kuten aikaisemmassa kirjoituksessani mainitsin, Second Lifessä on myös mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa. Maailmassa käytetään valuuttaa nimeltään Linden Dollar eli L$, jota voi vaihtaa oikean maailman rahaksi - ja oikean maailman valuutalla voi myös ostaa Linden Dollareita käytettäväksi. Vaihtokurssi on yleensä noin 250-260 L$ per yksi US Dollari.
Jokaisella Second Life -käyttäjällä on mahdollisuus asettaa tuottamaansa sisältöä - rakennelmia, tekstuureita ym. - halutessaan myyntiin valitsemallaan hinnalla - ja onnistuneen kaupan omistajalla on periaatteessa mahdollisuus siis vaihtaa myyntituottona saamansa rahat myös oikean elämän käyväksi valuutaksi, jolla voi maksaa vaikka laskuja tai ostaa virkistävän juoman terassiravintolassa.
Yrittäjyys Second Lifessä ei kuitenkaan ole mikään pikatie autuaaseen onneen. Kilpailijoita on alalla kuin alalla tuhansia - suurin osa myymälöistä tarjoaa keskinkertaisia ei niin vetoavia tekeleitä. Myös valtava määrä ilmaiseksi tarjottavia Second Life -tuotteita aiheuttaa oman ongelmansa menestyvän yritystoiminnan käynnistämiseen.
Suurin osa Second Life -yrityksistä on siis yksittäisten käyttäjien pieniä kauppoja tai putiikkeja, joissa myydään mitä monituisimpia tuotteita. Joidenkin lausuntojen mukaan kyseessä on eräänlainen aikuisten "Habbo Hotel", mutta tärkein ero on antaa kaikki mahdollisuus luoda sisältöä yksittäisille käyttäjille. Second Lifen ylläpitäjä Linden Labs ei myy rahaa vastaan mitään sisältöä, vaan lähes koko maailma on koostettu käyttäjien luomuksista.
Näihin siis lukeutuu taloja, vaatteita, kulkuneuvoja, monimutkaisia skriptattuja laitteita, aseita, kasveja, eläimiä, tekstuureita eli pintamateriaaleja, rakennuskomponentteja, jne. jne. jne. Lähes kaikki kuviteltavissa oleva on jo Second Lifessä rakennettu.
Second Lifessä on näiden yksittäisten käyttäjien pienten liikkeiden lisäksi myös löydettävissä vakavampia ja ammattimaisempia yrityksiä, jotka tuottavat Second Life -sisältöä - ja näiden lisäksi suuria oikean maailman brandeja, jotka joko tutkivat Second Lifen mahdollisuuksia, tai ovat yrittäneet käyttää Second Lifeä markkinoinnin tai imagon luomisen apuvälineenä.
Yrittämisen alkuun pääsee kuitenkin helposti. Second Lifen käyttäminen ei maksa mitään, ja löydettävissä on lukuisia paikkoja, missä voi ilmaiseksi myös harjoitella sisällöntuottamista. Kaupan perustaminen voi vaatia hiukan alkupääomaa, mutta edullisesti on mahdollista päästä liikkeelle vaikka vuokratiloissa. Second Life soveltuukin periaatteessa helposti vaikka yrittäjyysopintojen harjoitustöiden suorituspaikaksi ... mutta kannattaa pitää mielessä että paikoitellen Second Lifessä on paljon tiukempi ja kovempi kilpailu kuin oikeassa maailmassa, joten menestyvän yrityksen luominen ei ole helppoa.
sunnuntai 31. toukokuuta 2009
lauantai 30. toukokuuta 2009
Eurovaalit
Etsiskelin tässä juuri itselleni sopivaa ehdokasta, ja huomasin ehdolla olevien hyödyntävän sosiaalisia medioita selvästi entistä enemmän.
Otetaan esimerkiksi huippu-urheilijanakin tunnettu Joona Puhakka. Hänen sivuillaan sos. mediat näkyvät jo etusivulla. "Seuraa Joonan liikkeitä internet-yhteisöissä" -otsikon alta löytyy linkki niin Facebookiin, Twitteriin, Bloggeriin, Irc-Galleriaan kuin LinkedIn:kin. Joona myös näyttää olevan melko aktiivinen näissä, eivätkä linkit ole sivuilla vain muodon vuoksi. Loistavaa!
Mielestäni tämä on erittäin hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan maailma on menossa. Internet on yhä suurempi osa ihmisten elämää, ja miltei koko kampanjointinsa voisi jo hoitaa sitä kautta. Toki on vielä "perinteisempääkin" väestöä, kuten esimerkiksi vanhukset, joita internet ei tavoita.
Mutta entä kahdenkymmenen vuoden kuluttua (varmasti aiemminkin), kun internet on ollut elämässämme jo sen alkumetreiltä alkaen?
Otetaan esimerkiksi huippu-urheilijanakin tunnettu Joona Puhakka. Hänen sivuillaan sos. mediat näkyvät jo etusivulla. "Seuraa Joonan liikkeitä internet-yhteisöissä" -otsikon alta löytyy linkki niin Facebookiin, Twitteriin, Bloggeriin, Irc-Galleriaan kuin LinkedIn:kin. Joona myös näyttää olevan melko aktiivinen näissä, eivätkä linkit ole sivuilla vain muodon vuoksi. Loistavaa!
Mielestäni tämä on erittäin hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan maailma on menossa. Internet on yhä suurempi osa ihmisten elämää, ja miltei koko kampanjointinsa voisi jo hoitaa sitä kautta. Toki on vielä "perinteisempääkin" väestöä, kuten esimerkiksi vanhukset, joita internet ei tavoita.
Mutta entä kahdenkymmenen vuoden kuluttua (varmasti aiemminkin), kun internet on ollut elämässämme jo sen alkumetreiltä alkaen?
Taru
perjantai 29. toukokuuta 2009
Virtuaalinen vaalitilaisuus
Aikaisemmin tässä blogissa keskusteltiin, kuinka Barack Obama on ottanut sosiaaliset mediat vaalityönsä avuksi. Moni Suomalainen poliitikko on jo pitkään hyödyntänyt web-sivuja ja sittemmin myös blogeja ja varmasti myös muita verkkoviestinnän muotoja vaalityössään ja muussakin tiedottamisessaan.Muutama viikko takaperin tehtiin pienimuotoista historiaa ainakin näin suomalaisittain, kun kansanedustaja Jyrki Kasvi piti eurovaalitilaisuutensa Second Lifessä. Paikalle osallistui noin 80 kiinnostunutta avatar-kuulijaa, ja tilaisuuden teemoina käsiteltiin vapautta ja kontrollia virtuaalimaailmoissa, ja Kasvi myös aktiivisesti vastaili läsnäolijoiden kysymyksiin.
Etenkin kun kyse on eurovaaleista, joissa on mahdollista äänestää ehdokasta koko valtakunnan alueelta, niin useimmiten saattaisi olla hankala päästä paikan päälle kuulemaan jotakin mielenkiintoista ehdokasta tai vähintään se saattaisi edellyttää matkustamista johonkin. Second Life:ssä voi vaalitilaisuuteen osallistua verkkoyhteyden välityksellä vaikka kotoa käsin - ja myös mahdollisuus esittää kysymyksiä ehdokkaalle vaikutti huomattavasti tehokkaammalta kuin perinteisessä vaalitilaisuudessa. Kaikki läsnäolijat kun saattoivat kirjoitella chattiin kysymyksiä aiheesta kuin aiheesta, joihin Kasvi sitten vastasi järjestyksessä.
Second Lifen käyttä vaalityössä ei ole mitään uutta. Esim. Obamalla oli kampanjaa myös Second Lifen sisällä, vaikkakin luultavasti hän itse ei pitänytkään vaalitilaisuutta avatarin välityksellä - vaan vaalityö Second Lifessä hänen osaltaan oli järjestetty aktiivisen Second Life kampanjaryhmän toimesta.
Virtuaalimaailmat avaavat mielenkiintoisia tulevaisuudennäkymiä vastaavankaltaisille tilaisuuksille ja uskon että nyt ollaan vasta tien alkupäässä.
EduFinland
Tämän blogin yhtenä kohdealueena kun on nimenomaan sosiaalisten medioiden käyttö myös opetuksessa ja opiskeluelämässä, niin on pakko mainita myös EduFinland. Kyseessä on Second Life -virtuaalimaailmassa (josta tekstiä alempana tässä blogissa) toimiva yhteisö, jonka jäseninä on tällä hetkellä yli 30 oppilaitosta, koulua ja opetusalan organisaatiota ympäri Suomen.
Kyseessä on virtuaalinen alue Second Lifessä, jonka saaristoon kuuluu nykyisellään kuuluu 8 Second Life "saarta", eli neliömäistä aluetta, joita myös simulaattoreiksi (sim) kutsutaan. Alueen lisäksi EduFinland on myös aktiivinen yhteisö, jossa korostuu oppilaitosten välinen yhteistyö ja yhteinen toiminta EduFinland -alueella.
EduFinlandilla on järjestetty yhteisiä koulutuksia ja lisäksi oppilaitokset ovat järjestäneet myös omia kurssejaan ja luentojaan Second Lifeä apuna käyttäen. Virtuaalinen maailma mahdollistaa aivan erityyppisen läsnäolontunteen ja korostaa ryhmässä toimimista huomattavasti - verrattuna vaikka tekstipohjaisiin verkko-oppimisympäristöihin, kuten Moodle.
EduFinlandista ja Second Lifestä oppimisympäristöä varmaan seuraa jatkossa lisää, mutta sillä välin kannattaa käydä tutustumassa osoitteessa http://edufinland.fi ja Second Life -tilin jo omaavat voivat myös teleportata suoraan osoitteeseen http://slurl.com/secondlife/edufinland%20III/30/160//.
torstai 28. toukokuuta 2009
Negatiivisuus on p*rseestä, vai miten se oli...
Minulla lyö nyt ihan tyhjää enkä meinaa keksiä järkevää aihetta kirjoitukselle, joten tämän päivän aihe on ehkä hieman aiheen vierestä.
Olen aikoinani lukenut erittäin aktiivisesti foorumia Hevostalli.net. Se on hevosihmisten virtuaalinen kohtaamispaikka. Siellä keskustellaan kaikesta hevosiin (ja vähän muuhunkin) liittyvästä.
No, pointtini tässä on se, että foorumin ilmapiiri on aivan järkyttävä! Ihmiset ovat käsittämättömän julmia ja ilkeitä toisilleen ja varmasti moni nuori/uusi käyttäjä on pahoittanut mielensä kommenttien takia. Ehkä yksi syy tähän käsittämättömään negatiivisuuteen on se, että foorumilla esiintyvät säännöllisesti samat aiheet ja pidemmän aikaa foorumilla pyörineet käyttäjät ovat kyllästyneet aina samoihin aiheisiin. Jotkut saattavat toisaalta purkaa huonoa itsetuntoaan tai pahaa oloaan kirjoittelemalla ilkeyksiä foorumille, kun sen voi tehdä nimimerkin takaa. Foorumille ei tarvitse edes rekisteröityä kirjoittaakseen, joten se on avoin kaikille.
Toinen asia, mikä foorumia vaivaa on kirjoittajien tietämättömyys asioista. Kun toiset kysyvät neuvoa hevosia koskevissa asioissa, vastauksia tulee laidasta laitaan ja useimmiten niissä ei ole järjen häivää. Tämä on sinäänsä jo turvallisuusriskikin, jos nuoret ja osaamattomat ihmiset testailevat kaiken maailman nettivinkkejä hevosten kanssa, jotka ovat kuitenkin isoja ja vahvoja eläimiä. Foorumin asiattomiin kirjoituksiin on jouduttu jo puuttumaan Suomen Ratsastajainliiton taholta, kun jutut ovat menneet täysin päättömistä.
Tämä sosiaalinen media (jos tätä nyt sellaiseksi edes luetaan) ei siis ainakaan tue oppimista, mistä kirjoitin edellisessä merkinnässäni. Ylipäätään suomalaisilla foorumeilla on mielestäni tämä sama perusnegatiivisuuden ongelma. On toki poikkeuksia, itsekin olen yhteen mukavaan ja hyvähenkiseen kissaharrastajien foorumiin törmännyt. Mitä mieltä te muut olette? Oletteko löytäneet foorumeita, joissa keskustellaan asiallisesti ja hyvässä hengessä?
Olen aikoinani lukenut erittäin aktiivisesti foorumia Hevostalli.net. Se on hevosihmisten virtuaalinen kohtaamispaikka. Siellä keskustellaan kaikesta hevosiin (ja vähän muuhunkin) liittyvästä.
No, pointtini tässä on se, että foorumin ilmapiiri on aivan järkyttävä! Ihmiset ovat käsittämättömän julmia ja ilkeitä toisilleen ja varmasti moni nuori/uusi käyttäjä on pahoittanut mielensä kommenttien takia. Ehkä yksi syy tähän käsittämättömään negatiivisuuteen on se, että foorumilla esiintyvät säännöllisesti samat aiheet ja pidemmän aikaa foorumilla pyörineet käyttäjät ovat kyllästyneet aina samoihin aiheisiin. Jotkut saattavat toisaalta purkaa huonoa itsetuntoaan tai pahaa oloaan kirjoittelemalla ilkeyksiä foorumille, kun sen voi tehdä nimimerkin takaa. Foorumille ei tarvitse edes rekisteröityä kirjoittaakseen, joten se on avoin kaikille.
Toinen asia, mikä foorumia vaivaa on kirjoittajien tietämättömyys asioista. Kun toiset kysyvät neuvoa hevosia koskevissa asioissa, vastauksia tulee laidasta laitaan ja useimmiten niissä ei ole järjen häivää. Tämä on sinäänsä jo turvallisuusriskikin, jos nuoret ja osaamattomat ihmiset testailevat kaiken maailman nettivinkkejä hevosten kanssa, jotka ovat kuitenkin isoja ja vahvoja eläimiä. Foorumin asiattomiin kirjoituksiin on jouduttu jo puuttumaan Suomen Ratsastajainliiton taholta, kun jutut ovat menneet täysin päättömistä.
Tämä sosiaalinen media (jos tätä nyt sellaiseksi edes luetaan) ei siis ainakaan tue oppimista, mistä kirjoitin edellisessä merkinnässäni. Ylipäätään suomalaisilla foorumeilla on mielestäni tämä sama perusnegatiivisuuden ongelma. On toki poikkeuksia, itsekin olen yhteen mukavaan ja hyvähenkiseen kissaharrastajien foorumiin törmännyt. Mitä mieltä te muut olette? Oletteko löytäneet foorumeita, joissa keskustellaan asiallisesti ja hyvässä hengessä?
keskiviikko 27. toukokuuta 2009
Hot N Cold
Heipähei taas. Eilinen kirjoitukseni jäi väliin, sillä olin oikeastaan koko päivän töissä... :( Koitan viikonloppuna korvata tapahtuneen.
Kaikki varmasti tietävät vaatejätti H&M:n... Nyt H&M:llä on jälleen (ainakin jo toisen kerran) hyväntekeväisyyskampanja menossa, yöllä julkistetaan uusi sarja vaatteita, joiden tuotosta osa menee HIV:n ja AIDSin vastaiseen työhön. Vaatteet ovat suunnittelleet julkisuudesta tutut henkilöt, esim. Katy Perry ja Tokio Hotel.
Tällä hetkellä (tai ainakin juuri näinä hetkinä) on menossa myös H&M:n tarjoama Katy Perryn live Internetkonsertti, jonka hän soittaa Tokiossa pienen yleisön edessä, mutta keikka on H&M:n nettisivujen (www.hm.com) kautta tarjolla kaikille halukkaille - livenä.
Hieno tapa hyödyntää verkkoa ja sosiaalisia medioita, ei voi muuta sanoa! Taidanpa itsekin vilkaista keikkaa ja sitten siirtyä odottelemaan malliston lanseerausta, josko vaikka tilaisi itsekin taas muutaman paidan. :)
Kaikki varmasti tietävät vaatejätti H&M:n... Nyt H&M:llä on jälleen (ainakin jo toisen kerran) hyväntekeväisyyskampanja menossa, yöllä julkistetaan uusi sarja vaatteita, joiden tuotosta osa menee HIV:n ja AIDSin vastaiseen työhön. Vaatteet ovat suunnittelleet julkisuudesta tutut henkilöt, esim. Katy Perry ja Tokio Hotel.
Tällä hetkellä (tai ainakin juuri näinä hetkinä) on menossa myös H&M:n tarjoama Katy Perryn live Internetkonsertti, jonka hän soittaa Tokiossa pienen yleisön edessä, mutta keikka on H&M:n nettisivujen (www.hm.com) kautta tarjolla kaikille halukkaille - livenä.
Hieno tapa hyödyntää verkkoa ja sosiaalisia medioita, ei voi muuta sanoa! Taidanpa itsekin vilkaista keikkaa ja sitten siirtyä odottelemaan malliston lanseerausta, josko vaikka tilaisi itsekin taas muutaman paidan. :)
Taru
Sosiaalinen media oppimisen tukena
Netissä surffaillessani osuin sivustolle, jonka nimi on "Sosiaalinen media oppimisen tukena". Sivuston tarkoituksena on ilmeisestikin esitellä erilaisia vaihtoehtoja sosiaalisten medioiden hyödyntämiseen opiskelusta. Palvelu itsessäänkin on jonkin asteinen sosiaalinen media, sillä sinne voi rekisteröityä, keskustella foorumissa ja kirjoitella blogitekstejä sekä ladata kuvia.
Verkoston jäsenet jakavat keskenään tietoa erilaisista sosiaalisista medioista esimerkiksi blogitekstien ja uutislinkkien avulla, järjestävät tapahtumia, kehittävät ohjeita, oppaita ja muuta sisältöä verkostoon.
Eli kaikki joilla on loistavia ideoita liittyen sosiaalisiin medioihin tai haluavat niitä saada, siitä vaan liittymään :)
Verkoston jäsenet jakavat keskenään tietoa erilaisista sosiaalisista medioista esimerkiksi blogitekstien ja uutislinkkien avulla, järjestävät tapahtumia, kehittävät ohjeita, oppaita ja muuta sisältöä verkostoon.
Eli kaikki joilla on loistavia ideoita liittyen sosiaalisiin medioihin tai haluavat niitä saada, siitä vaan liittymään :)
Blaah
Ensimmäinen vapaapäivä tällä viikolla, vettä sataa kaatamalla ja ukkostaa.
Tietysti sain nauttia alkuviikon helteistä toimistolta käsin. No, kuumaa viikonloppua ja Nikolai Valujevia odotellessa :D
Luonnollisestikin siis loikoilen sohvalla ja telkkarissa pyörii Music Television ja bff, best friend forever.
Siis käsittämätöntä, kuka oikeasti lähettää tekstiviestillä oman ja kaverinsa nimen ja katsoo mitä kone heistä sanoo??!?
"Epälojaalia, älä niele sontaa."
"Täydellistä, ystävyytenne kestää ikuisesti."
Hei haloo.
-Elina
Tietysti sain nauttia alkuviikon helteistä toimistolta käsin. No, kuumaa viikonloppua ja Nikolai Valujevia odotellessa :D
Luonnollisestikin siis loikoilen sohvalla ja telkkarissa pyörii Music Television ja bff, best friend forever.
Siis käsittämätöntä, kuka oikeasti lähettää tekstiviestillä oman ja kaverinsa nimen ja katsoo mitä kone heistä sanoo??!?
"Epälojaalia, älä niele sontaa."
"Täydellistä, ystävyytenne kestää ikuisesti."
Hei haloo.
-Elina
Toinen elämä
Useimmille sosiaalisen median käyttäjistä lienee tuttuja web-tyyppiset palvelut, jotka sisältävät pääasiassa tekstiä, kuvaa ja ehkä joitakin 2-ulotteisia interaktiivisia elementtejä. Valtaosa tämänpäivän sosiaalisesta mediasta täyttääkin edelliset tunnusmerkit ja tavallaan vastaavaa on ollut saatavilla jo 90-luvulta alkaen ja pelkästään tekstipohjaisena jo aikaisemminkin.Viimeaikoina kuitenkin tietyntyyppiset virtuaaliset maailmat, kuten Second Life on luokiteltu kuuluvaksi myös tähän sosiaalisen median kenttään - vaikkakin myös virtuaalisilla maailmoilla on pitkä historia.
Ja vaikka useimmat nykypäivänä mieltävätkin virtuaalisen maailman kolmiulotteiseksi - useimmiten tietokonepelimäiseksi (ja pelikin voi olla virtuaalinen maailma), niin ensimmäinen tekstipohjainen MUD eli Multi User Dungeon syntyi jo vuonna 1979 - ja 80- ja 90-luvuilla kyseisentyyppiset maailmat olivat hyvin suosittuja. Useimmiten kyseessä oli monen pelaajan verkossa pelattava roolipeli, joiden graafisia perillisiä ovat nk. MMORPG -pelit, joista varmasti World of Warcraft on se, jonka useimmat tunnistavat.
Mutta esimerkiksi Second Lifen ja muutaman muun vastaavan virtuaalimaailman erottaa näistä pelillisistä maailmoista se, että käyttäjät voivat itse rakentaa maailmaa, luoda sisältöä, tehdä kolmiulotteisia esineitä, ohjelmoida eli skriptata ne toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi ... ja käytännössä Second Lifen sloganin mukaisesti vain mielikuvitus on rajana - eli "Your world. Your Imagination."
Second Lifessä ei ole myöskään mitään yleisiä pelillisiä tavoitteita, vaikkakin maailman sisällä voi pelata toisten käyttäjien kehittämiä pelejä - ja myöskään pisteitä ei lasketa eikä käyttäjiä sijoiteta paremmuusjärjestykseen. Mitään tavoitteita ei "ylhäältäpäin" anneta, niinkuin monissa tietokonepeleissä, vaan saavuttuaan maailmaan, on käyttäjä vapaa lähtemään minne haluaa ja tekemään mitä huvittaa. Monille tietokonepeleihin tottuneille saattaa tässä kohtaa tulla joko orpo olo, tai sitten tällainen tavoitteiden puuttuminen saattaa aiheuttaa kyllästymistä, kun ei ole mitään "saavutettavaa", mutta Second Lifessä jokainen asettaa itselleen omat tavoitteensa - jos niin haluaa - tai ei ole pakko seurata mitään erityisiä tavoitteita.
Tekstipohjaisista sosiaalisista medioista, kuten Facebookista, Second Life siis eroaa huomattavasti sillä, että kyseessä on kokonainen kolmiulotteinen maailma, jonka koko tänäpäivänä on valtava - alueita on niin suunnaton määrä, että kaikkiin on mahdotonta tutustua. Lisäksi kuka tahansa voi vuokrata itselleen kolmiulotteista tilaa, eli virtuaalista "maata", jonne voi rakentaa vaikka oman talonsa - tai myös yrityksen.
Aivan... yrityksen. Second Lifessä on myös toimiva talous - kauppaa käydään maailman sisällä Linden Dollar -nimisellä valuutalla, jota voi vaihtaa suuntaan ja toiseen euroiksi tai US dollareiksi. Nykyään joka päivä Second Lifen sisällä tapahtuu maksuliikennettä noin miljoonan US dollarin edestä, joten yritystoiminnan ja kaupankäynnin kannalta kysymys voi olla joillekin yrittäjille merkittävästä liiketoiminnasta.
Lisäksi Second Lifen ovat löytäneet myös monet korkeakoulut ja muut oppilaitokset. On sanottu, että Second Lifessä olisi tänäpäivänä jopa yli 1000 virtuaalista maa-aluetta vuokrattuna oppilaitoksille ympäri maailman. Second Lifen opetuskäytöstä tulen kirjoittelemaan jatkossa lisää, joten ei siitä toistaiseksi sen enempää.
Henkilökohtaisesti ryhmittelisin sosiaaliset mediat selkeästi kahteen joukkoon. Tavalliset web-pohjaiset palvelut, ja sitten Second Lifen kaltaiset virtuaalimaailmat. Tämä sen vuoksi, että virtuaalisella maailmalla on niin paljon omia erikoispiirteitään, mitä eivät toteudu missään muussa sosiaalisen median muodossa, että mielestäni on eräänlainen vääryys niputtaa esim. Second Life samaan joukkoon vaikka Twitterin tai Facebookin kanssa.
Kaikkia Second Lifen mahdollisuuksia on mahdoton lyhyestikään listata yhden blogiartikkelin puitteissa, joten tulen varmasti palaamaan erityisaiheisiin myöhemmin. Sillä välin kannattaa käydä katsomassa lisäinfoa osoitteesta http://secondlife.com/
Innovaatiota odotellessa
Mark Zuckerberg sai taas tänään hieman taskurahaa myytyään hieman alle kaksi prosenttia Facebookista venäläiselle Digital Sky Technologiesille.
Facebook onkin nykyään jo niin arvokas, että sen mittaaminen rahassa alkaa olemaan todella vaikeaa, joskin joitain arvioita yli noin kymmenen miljardin arvosta on esitetty. Samalla hinnalla saisi mm. yli 450 avaruusturismimatkaa tai 6 666 Ferrari FXX:ää, eli ihan pikkurahoista ei siis puhuta.
Usein porkkanamehutuopin ääressä tulee ystävien ja kaverien kanssa puhuttua siitä, miten pitäisi itsekin keksiä jokin tuollainen innovaatio, joka räjähtäisi aivan käsiin. Samalla on aina ihmetelty miten Facebookista tuli niin äärimmäisen suosittu, samaa konseptiahan olivat pyöritelleet jo vuosikausia esimerkiksi MySpace ja IRC-galleria?
Vaikka suomalaiset olivatkin mukana mikrobloggausilmiön rakentamisessa, niin tuskin Twitterit ja Brightkitet tulevat Facebookin mammuttimaista suosiota kuitenkaan peittoamaan. Kuitenkin aina yön synkkinä hetkinä tulee mietittyä miten oma pieni ja kömpelö koodausprojekti räjähtäisikin yht'äkkiä satojen miljoonien käyttäjien alustaksi tarjoten mainostilaa ja työpaikkoja monille sadoille, jopa tuhansille ihmisille.
-Ville
Facebook onkin nykyään jo niin arvokas, että sen mittaaminen rahassa alkaa olemaan todella vaikeaa, joskin joitain arvioita yli noin kymmenen miljardin arvosta on esitetty. Samalla hinnalla saisi mm. yli 450 avaruusturismimatkaa tai 6 666 Ferrari FXX:ää, eli ihan pikkurahoista ei siis puhuta.
Usein porkkanamehutuopin ääressä tulee ystävien ja kaverien kanssa puhuttua siitä, miten pitäisi itsekin keksiä jokin tuollainen innovaatio, joka räjähtäisi aivan käsiin. Samalla on aina ihmetelty miten Facebookista tuli niin äärimmäisen suosittu, samaa konseptiahan olivat pyöritelleet jo vuosikausia esimerkiksi MySpace ja IRC-galleria?
Vaikka suomalaiset olivatkin mukana mikrobloggausilmiön rakentamisessa, niin tuskin Twitterit ja Brightkitet tulevat Facebookin mammuttimaista suosiota kuitenkaan peittoamaan. Kuitenkin aina yön synkkinä hetkinä tulee mietittyä miten oma pieni ja kömpelö koodausprojekti räjähtäisikin yht'äkkiä satojen miljoonien käyttäjien alustaksi tarjoten mainostilaa ja työpaikkoja monille sadoille, jopa tuhansille ihmisille.
-Ville
tiistai 26. toukokuuta 2009
Maksu myöhässä?
Tänään oli hyvin mielenkiintoinen työpäivä. Työpaikkani isot jehut ovat kehitelleet aivan uudenlaisen sosiaalisen median. Tai ehkä itse sosiaalinen media on tuttu, mutta sen käyttö perintäpiireissä on aivan uusi kokemus.
Maksu myöhässä?
Sivuston on tarkoitus avautua vielä toukokuun aikana. Se sisältää valtavan määrän tietoa aina maksumuistutuksesta ulosoton kiemuroihin, vastauksia yleisimpiin kysymyksiin unohtamatta.
Uutena viestintävälineenä kuvioihin tulee chat. Kuka tahansa pystyy pelkällä omalla nimellä kirjatumaan käyttäjäksi ja sen jälkeen keskustella perintäasioista meidän asiakaspalvelijoiden kanssa. Asiakas pystyy solmimaan maksusuunnitelmia velkoihinsa tai ihan vaan kysyä mieltä askarruttavista asioista.
Sivuston julkaisua odotetaan kuin kuuta nousevaa. Lindorffin johto on asiasta todella innoissaan, samoin kun kuluttajavirasto, jolle sivusto eilen esiteltiin. Myös itse odotan mielenkiinnolla, miten uusi kommunikointiväline tulee työhöni vaikuttamaan.
-Elina
Maksu myöhässä?
Sivuston on tarkoitus avautua vielä toukokuun aikana. Se sisältää valtavan määrän tietoa aina maksumuistutuksesta ulosoton kiemuroihin, vastauksia yleisimpiin kysymyksiin unohtamatta.
Uutena viestintävälineenä kuvioihin tulee chat. Kuka tahansa pystyy pelkällä omalla nimellä kirjatumaan käyttäjäksi ja sen jälkeen keskustella perintäasioista meidän asiakaspalvelijoiden kanssa. Asiakas pystyy solmimaan maksusuunnitelmia velkoihinsa tai ihan vaan kysyä mieltä askarruttavista asioista.
Sivuston julkaisua odotetaan kuin kuuta nousevaa. Lindorffin johto on asiasta todella innoissaan, samoin kun kuluttajavirasto, jolle sivusto eilen esiteltiin. Myös itse odotan mielenkiinnolla, miten uusi kommunikointiväline tulee työhöni vaikuttamaan.
-Elina
Mitä Obama edellä, sitä paavi perässä.
On sitä aikoihin eletty! Itse paavi Benedictus XVI on päättänyt liittyä Facebookiin. Vatikaani tekee hänelle oman sivun seuraten Barac Obaman esimerkkiä verkkojen käytössä. Paavin verkon valloitus ei toki lopu Facebookiin, vaan hänelle on avattu uudet verkkosivut osoitteeseen pope2you.net ja luotu myös iphone-sovellus. Paavin verkkosivuilta löytyy myös Wikichat ja linkki Vatikaanin YouTube -kanavalle.
Tämä taitaa olla sitä nykyaikaa, kun kaikki hyödyntävät sosiaalisia medioita. Nyt kun Vatikaanikin on löytänyt tiensä verkkoon, en ylläty enää mistään, mitä sieltä löydän. On kyllä hienoa, että Vatikaanin kaltainen ns. vanhoilliseksi mielletty instituutti käyttää noin kattavasti sosiaaliset mediat hyödykseen. Toinen asia sitten on, kannattaako se. Varmasti osa Vatikaanin kannattajista on niin vanhoillisia, ettei voi tätä linjausta ymmärtää. Toisaalta, ei se varmaan heitä kauheasti hetkautakkaan, ellei kaikki viestintä siirry verkkoon. Mutta uskoisin Vatikaanin tavoittavan nuoria ihmisiä paljon paremmin näiden kanavien kautta kuin aikaisemmin.
Mitä olette muut mieltä tästä paavin sosiaalisten medioiden valloituksesta? :)
Tämä taitaa olla sitä nykyaikaa, kun kaikki hyödyntävät sosiaalisia medioita. Nyt kun Vatikaanikin on löytänyt tiensä verkkoon, en ylläty enää mistään, mitä sieltä löydän. On kyllä hienoa, että Vatikaanin kaltainen ns. vanhoilliseksi mielletty instituutti käyttää noin kattavasti sosiaaliset mediat hyödykseen. Toinen asia sitten on, kannattaako se. Varmasti osa Vatikaanin kannattajista on niin vanhoillisia, ettei voi tätä linjausta ymmärtää. Toisaalta, ei se varmaan heitä kauheasti hetkautakkaan, ellei kaikki viestintä siirry verkkoon. Mutta uskoisin Vatikaanin tavoittavan nuoria ihmisiä paljon paremmin näiden kanavien kautta kuin aikaisemmin.
Mitä olette muut mieltä tästä paavin sosiaalisten medioiden valloituksesta? :)
Press play on tape
Musiikin- ja soitonopiskelussa on toisinaan hyvinkin avuksi kuulla esimerkkejä harjoiteltavan kappaleen valmiista esityksistä. Aikoinaan saatettiin kuunnella LP-levyjä ja kasettinauhoja, sittemmin CD-levyjä ja mp3-tiedostoja tietokoneella - ja viimeisimpänä tulokkaana kyseisten "musiikkikirjastojen" joukkoon voidaan pitää YouTubea.
Käyttämällä Youtubessa hakusanana vaikka tietyn kappaleen nimeä, on useimmiten löydettävissä monia eri tulkintoja -harrastelijoiden innokkaista ehkä kotonakin taltioiduista esityksistä ammattimaisiin tuotoksiin - on sitten kyse klassisesta musiikista, rockista, popista, jazzista tai jostakin muusta musiikin osa-alueesta.
Etenkin jos kyseessä on videotaltionti itse esityksestä, missä on nähtävissä soittajan toimintaa esim. sormituksia tai muuta tekniikkaa, saattaa kyseisistä videoista olla arvaamaton apu soitonopiskelijalle - myös kun niitä voi katsella kotona omassa rauhassa ja omalla ajalla.
YouTubeen on myös saapunut soitonopettajien tekemiä videoita, joissa saattaa olla yksityiskohtaisemminkin opastettu tietyn kappaleen soittamista. Aluksi saattaa herätä kysymys, minkä takia soitonopettaja haluaisi julkaista YouTubessa videoita opetuksestaan ilmaiseksi kaikkien katseltavaksi, jos hän voi korvausta vastaan pitää soittotunteja "oikeassa elämässä".
Tässä tullaan kuitenkin tavallaan hiukan samantyyppiseen ilmiöön kuin aikaisemmin tässä blogissa mainittu japanilaisen musiikinopettajan tapaus - vaikkakin tuskin kaikista soitonopettajista tulee "superjulkkiksia" ainoastaan sillä, että lähettävät videon esityksestään YouTubeen katsottavaksi. Mutta - hyvä ja informatiivinen video esimerkiksi siitä, kuinka joku kappale soitetaan - saattaa kerätä YouTubessa arvaamattoman suuren määrän katselukertoja - ja jos kyseisenkaltaista katselua ryhtyykin vertaamaan siihen, että soitonopettaja lähtisi etsimään itselleen maksettua mainosaikaa, vaikka TV-kanavilta ... niin tuskin esimerkiksi yksityisellä soitonopettajalla ikinä olisi mahdollisuus kyseisentyyppisen videomateriaalin julkaisuun missään maksullisessa mainosmediassa.
YouTubessa siihen on mahdollisuus kenellä tahansa, ja mitä parempi tuotos on kyseessä ja mitä useammalle henkilölle vaikka soittoesityksen opetusvideosta saattaa olla hyötyä, niin sitä tehokkaammin video ja tietoisuus videosta leviää sosiaalisen median välityksellä. Ja jokainen videon katselukerta saattaa poikia mahdollisen asiakkuuden "oikeassa elämässä", etenkin jos opettajan taidot kiistattomasti on nähtävissä videosta.
Tässä esimerkissä pohdittiin YouTuben hyvin käytännöllistä soveltamista musiikinopiskelussa, mutta olisiko mahdollista että videopalvelua voitaisiin vastaavalla tavalla hyödyntää jollakin muulla alalla myös? Sitä on varmaan kunkin alan opettajien (ja opiskelijoiden) syytä miettiä.
Käyttämällä Youtubessa hakusanana vaikka tietyn kappaleen nimeä, on useimmiten löydettävissä monia eri tulkintoja -harrastelijoiden innokkaista ehkä kotonakin taltioiduista esityksistä ammattimaisiin tuotoksiin - on sitten kyse klassisesta musiikista, rockista, popista, jazzista tai jostakin muusta musiikin osa-alueesta.
Etenkin jos kyseessä on videotaltionti itse esityksestä, missä on nähtävissä soittajan toimintaa esim. sormituksia tai muuta tekniikkaa, saattaa kyseisistä videoista olla arvaamaton apu soitonopiskelijalle - myös kun niitä voi katsella kotona omassa rauhassa ja omalla ajalla.
YouTubeen on myös saapunut soitonopettajien tekemiä videoita, joissa saattaa olla yksityiskohtaisemminkin opastettu tietyn kappaleen soittamista. Aluksi saattaa herätä kysymys, minkä takia soitonopettaja haluaisi julkaista YouTubessa videoita opetuksestaan ilmaiseksi kaikkien katseltavaksi, jos hän voi korvausta vastaan pitää soittotunteja "oikeassa elämässä".
Tässä tullaan kuitenkin tavallaan hiukan samantyyppiseen ilmiöön kuin aikaisemmin tässä blogissa mainittu japanilaisen musiikinopettajan tapaus - vaikkakin tuskin kaikista soitonopettajista tulee "superjulkkiksia" ainoastaan sillä, että lähettävät videon esityksestään YouTubeen katsottavaksi. Mutta - hyvä ja informatiivinen video esimerkiksi siitä, kuinka joku kappale soitetaan - saattaa kerätä YouTubessa arvaamattoman suuren määrän katselukertoja - ja jos kyseisenkaltaista katselua ryhtyykin vertaamaan siihen, että soitonopettaja lähtisi etsimään itselleen maksettua mainosaikaa, vaikka TV-kanavilta ... niin tuskin esimerkiksi yksityisellä soitonopettajalla ikinä olisi mahdollisuus kyseisentyyppisen videomateriaalin julkaisuun missään maksullisessa mainosmediassa.
YouTubessa siihen on mahdollisuus kenellä tahansa, ja mitä parempi tuotos on kyseessä ja mitä useammalle henkilölle vaikka soittoesityksen opetusvideosta saattaa olla hyötyä, niin sitä tehokkaammin video ja tietoisuus videosta leviää sosiaalisen median välityksellä. Ja jokainen videon katselukerta saattaa poikia mahdollisen asiakkuuden "oikeassa elämässä", etenkin jos opettajan taidot kiistattomasti on nähtävissä videosta.
Tässä esimerkissä pohdittiin YouTuben hyvin käytännöllistä soveltamista musiikinopiskelussa, mutta olisiko mahdollista että videopalvelua voitaisiin vastaavalla tavalla hyödyntää jollakin muulla alalla myös? Sitä on varmaan kunkin alan opettajien (ja opiskelijoiden) syytä miettiä.
maanantai 25. toukokuuta 2009
Makeasti julkisuuteen
Taas on löytynyt sosiaalisen median, eli YouTuben avustuksella, työpaikka eräälle onnekkaalle. Japanilainen musiikinopettaja Junji Koyama osaa tehdä hedelmistä soittimia. Hän soittaa tuttuja sävelmiä soittimillaan ja pääsi jukisuuten niiden kanssa YouTuben kautta.
Hänet lennätettiin Suomeen kuvauksiin Fazerin toimesta. Uuden Tutti Frutti Smoothie Mixin mainoskampajoissa nähdään Koyaman ihmeelliset soivat hedelmät. Koko kampanja lähti liikkeelle YouTuben kautta, josta se jalkaantui internetin kautta mobiilimainontaan, ulkomainontaan ja televisioon.
Tässä taas nähdään, miten sosiaalisten medioiden kautta voi kuka tahansa päästä julkisuuten. Tämä ilmiö näkyy hyvin laajasti tälä hetkellä, löytyyhän näitä uutisia jatkuvasti. Tässä meidänkin blogissa tuli kaksi kirjoitusta tästä samasta aiheesta peräkkäin, ja nyt vielä tämä kirjoitukseni. Pitäisiköhän tässä itsekin keksiä jonkin hieno idea, jolla löydä itsensä läpi sosiaalisissa medioissa? ;)
Tässä vielä linkki uutiseen Taloussanomissa.
-Johanna-
Hänet lennätettiin Suomeen kuvauksiin Fazerin toimesta. Uuden Tutti Frutti Smoothie Mixin mainoskampajoissa nähdään Koyaman ihmeelliset soivat hedelmät. Koko kampanja lähti liikkeelle YouTuben kautta, josta se jalkaantui internetin kautta mobiilimainontaan, ulkomainontaan ja televisioon.
Tässä taas nähdään, miten sosiaalisten medioiden kautta voi kuka tahansa päästä julkisuuten. Tämä ilmiö näkyy hyvin laajasti tälä hetkellä, löytyyhän näitä uutisia jatkuvasti. Tässä meidänkin blogissa tuli kaksi kirjoitusta tästä samasta aiheesta peräkkäin, ja nyt vielä tämä kirjoitukseni. Pitäisiköhän tässä itsekin keksiä jonkin hieno idea, jolla löydä itsensä läpi sosiaalisissa medioissa? ;)
Tässä vielä linkki uutiseen Taloussanomissa.
-Johanna-
Become a Fan
Ajattelin siis tänään kirjoittaa Facebookin Pages (tai Sivut) -osiosta. Etusivun oikeassa ylänurkassa näyttää tälläkin hetkellä olevan Liverpoolin mainos - kaksi kaveriani ovatkin jo faneja.
Melkein kaikille bändeille, urheilujoukkueille, julkkiksille, yms. löytyy nykyään oma fanisivusto Facebookista. Kätevää - itsekin seurailen näiden kautta mm. Lily Allenia, jonka kuulumisia päivitetään "pagesiin" melko usein. Nämä päivitykset näkyvät etusivulla muiden kaverieni päivitysten joukossa. Myös jääkiekon mm-kisojen aikaan olin Leijonien fanina, ja oli mukavaa seurailla muiden fanien reaktioita sivulla - voiton jälkeen hehkutusta, onnitteluja ja kehuja, tappion jälkeen...jotain ihan muuta.
On se hienoa, miten nykyään kaikki hoituu niin helposti. Facebookissa miltei kaikki on mahdollista - muistaakseni joku kertoi täälläkin blogissa saaneensa jopa töitä Facebookin kautta. Toisinaan vain mietin, kauanko Facebook pysyy pinnalla? Monet tämänlaiset ilmiöt ovat kuitenkin niin ohimeneviä. Mutta ehkä Facebook saattaa olla "in" vielä kauankin juuri monipuolisuutensa takia. Kuka tietää, mitä seuraavaksi keksitään...
Melkein kaikille bändeille, urheilujoukkueille, julkkiksille, yms. löytyy nykyään oma fanisivusto Facebookista. Kätevää - itsekin seurailen näiden kautta mm. Lily Allenia, jonka kuulumisia päivitetään "pagesiin" melko usein. Nämä päivitykset näkyvät etusivulla muiden kaverieni päivitysten joukossa. Myös jääkiekon mm-kisojen aikaan olin Leijonien fanina, ja oli mukavaa seurailla muiden fanien reaktioita sivulla - voiton jälkeen hehkutusta, onnitteluja ja kehuja, tappion jälkeen...jotain ihan muuta.
On se hienoa, miten nykyään kaikki hoituu niin helposti. Facebookissa miltei kaikki on mahdollista - muistaakseni joku kertoi täälläkin blogissa saaneensa jopa töitä Facebookin kautta. Toisinaan vain mietin, kauanko Facebook pysyy pinnalla? Monet tämänlaiset ilmiöt ovat kuitenkin niin ohimeneviä. Mutta ehkä Facebook saattaa olla "in" vielä kauankin juuri monipuolisuutensa takia. Kuka tietää, mitä seuraavaksi keksitään...
Taru
Audience is power
Jos olet hitusenkaan luova tai taiteellisesti suuntautunut, Wreck-A-Movie on sivusto sinulle. Sivustolla luodaan (pääasiassa) elokuvia, lyhyt elokuvia ja tv-sarjoja mutta myös muuta taidetta yhteisöllisin keinoin.
Pääajatus on hyvinkin simppeli: elokuvan pääjehu luo elokuvalleen sivuston ja tämän jälkeen luo sivustolle eri tehtäviä, eli taskeja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi promojulisteen luominen tai musiikillisen pääteeman säveltäminen.
Skaala on hyvinkin laaja, aina yhden miehen projekteista tuleviin suurelokuviin. Valtaisan suositun Star Wreckin tuotantotiimin seuraava kokopitkä, Iron Sky on myös yhteisöllisessä tuotannossa. Tämän vuoden Cannesin elokuvajuhlilla Iron Skyn tiimi jakoikin juhlavieraille elokuvaa promoavaa uutislehtistä, joka oli tuotettu kokonaan Wreck-a-movie -palvelussa.
Sivusto oli ainakin minulle valtava inspiraation lähde ja tällä hetkellä väijynkin päivittäin mahdollisuuksia osallistua johonkin tuotantoon. Sivusto on varmasti kullanarvoinen myös monelle media-alan työntekijälle, sivuston kautta kun jokaisella on mahdollisuus esitellä osaamistaan, taustalle ei tarvita suuria graafisen tai mainosalan toimistoja, joilta vastaavanlaiset työt yleensä tilataan.
-Ville
Pääajatus on hyvinkin simppeli: elokuvan pääjehu luo elokuvalleen sivuston ja tämän jälkeen luo sivustolle eri tehtäviä, eli taskeja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi promojulisteen luominen tai musiikillisen pääteeman säveltäminen.
Skaala on hyvinkin laaja, aina yhden miehen projekteista tuleviin suurelokuviin. Valtaisan suositun Star Wreckin tuotantotiimin seuraava kokopitkä, Iron Sky on myös yhteisöllisessä tuotannossa. Tämän vuoden Cannesin elokuvajuhlilla Iron Skyn tiimi jakoikin juhlavieraille elokuvaa promoavaa uutislehtistä, joka oli tuotettu kokonaan Wreck-a-movie -palvelussa.
Sivusto oli ainakin minulle valtava inspiraation lähde ja tällä hetkellä väijynkin päivittäin mahdollisuuksia osallistua johonkin tuotantoon. Sivusto on varmasti kullanarvoinen myös monelle media-alan työntekijälle, sivuston kautta kun jokaisella on mahdollisuus esitellä osaamistaan, taustalle ei tarvita suuria graafisen tai mainosalan toimistoja, joilta vastaavanlaiset työt yleensä tilataan.
-Ville
sunnuntai 24. toukokuuta 2009
Varaslähtö viikkoon
Huomenna on niin kiireinen maanantai edessä, että ihan hirvittää. Siksi otan varaslähdön viikkoon ja julkaisen huomisen tekstin jo tänään. Kätevää.
Nettilehdissä on viime aikoina kohuttu Iranin presidentinvaaleista. Iran on sulkenut pääsyn facebookiin ennen ensi kuussa järjestettäviä presidentinvaaleja.
Entistä pääministeriä Mirhossein Mousavia pidetään istuvan presidentin Mahmud Ahmadinejadin vahvimpana vastustajana. Mousaville omistetuissa Facebook-ryhmissä on joitain tuhansia jäseniä. Joidenkin mielestä tämä on suuri uhka ja facebookin eliminoiminen on yksi keino estää Mousavillen kansansuosio.
Keino sekin, mutta miten oikeudenmukaista?
-Elina
Give wings to my life/style
Täytyypi vielä näin sunnuntaina kirjoittaa, viikolla kun kirjoitin muistaakseni vain neljä kirjoitusta...
Olen jo jonkin aikaa seurannut sekä aktiivisesti että epäaktiivisesti muutamia muotiblogeja, ja jäänyt jopa koukkuun pariin niistä. Yksi niistä on otsikossa mainitsemani Give wings to my life/style. Torstaina vierailin jälleen blogissa, ja uusin kirjoitus herätti huomioni ja sopii mielestäni oivasti tänne blogiimme käsiteltäväksi.
Ko. blogin kirjoittaja Laura kertoo, että häneen on otettu yhteyttä NRJ:ltä ja hänestä tulee kanavan virallinen muotibloggaaja. Mielestäni on uskomatonta ja hienoa, että Suomen tunnetuimpiin radiokanaviin lukeutuva ottaa yhteyttä näin. Ilmeisesti NRJ järjesti aiemmin kilpailun, jossa etsi bloggaajaa, mutta Laura ei tunnusta tähän kilpailuun edes osallistuneensa.
Kuitenkin, nyt Laura on saanut rakkaasta harrastuksestaan myös työn - mikäs sen mukavampaa! Hienoa on myös, ettei hänen (kuulemma) tarvitse muuttaa blogiaan tai sen tyyliä mitenkään, vanha osoitekin säilyy käytössä. Tässä vielä linkki blogiin.
Olen jo jonkin aikaa seurannut sekä aktiivisesti että epäaktiivisesti muutamia muotiblogeja, ja jäänyt jopa koukkuun pariin niistä. Yksi niistä on otsikossa mainitsemani Give wings to my life/style. Torstaina vierailin jälleen blogissa, ja uusin kirjoitus herätti huomioni ja sopii mielestäni oivasti tänne blogiimme käsiteltäväksi.
Ko. blogin kirjoittaja Laura kertoo, että häneen on otettu yhteyttä NRJ:ltä ja hänestä tulee kanavan virallinen muotibloggaaja. Mielestäni on uskomatonta ja hienoa, että Suomen tunnetuimpiin radiokanaviin lukeutuva ottaa yhteyttä näin. Ilmeisesti NRJ järjesti aiemmin kilpailun, jossa etsi bloggaajaa, mutta Laura ei tunnusta tähän kilpailuun edes osallistuneensa.
Kuitenkin, nyt Laura on saanut rakkaasta harrastuksestaan myös työn - mikäs sen mukavampaa! Hienoa on myös, ettei hänen (kuulemma) tarvitse muuttaa blogiaan tai sen tyyliä mitenkään, vanha osoitekin säilyy käytössä. Tässä vielä linkki blogiin.
Taru
perjantai 22. toukokuuta 2009
Bloggaamalla Nokialle
Miettiessäni näitä blogikirjoituksia olen ruvennut tutkimaan nettilehtien sivuja tarkemmin. Olenkin huomannut, että niiltä löytyy joka päivä ainakin yksi uutinen, joka liittyy edes jotenkin kaukaisesti sosiaalisiin medioihin. Tänään löysin uutisen, joka on hyvin mielenkiintoinen kahdeltakin kannalta ja liittyy selkeästi sosiaalisiin medioihin.
Uutinen koskee Nokialta potkut saanutta työntekijää. Tämä herra on alun perin Teksasista kotoisin, mutta muutti työnsä eli Nokian perässä Suomeen. Hän ei ollut alunperin töissä Nokialla, vaan kirjoitti sen puhelimiin liittyvää blogia. Hän onnistui herättämään Nokian huomion tällä blogillaan ja pääsi lopulta määräaikaiseen työsuhteeseen markkinoimaan uusia puhelinmalleja. Tässä siis ensimmäinen mielenkiintoinen seikka uutisesta. Tällaista en edes tullut ajatelleeksi ennen kuin luin tämän uutisen. Blogin avulla työpaikka monikansallisesta, vaikuitusvaltaisesta yrityksestä. Wau! Kunnioitettava suoritus.
Toinen seikka, joka jutussa on mielenkiintoista, on potkujen syy. Kyseinen työntekijä oli saanut testikäyttöön Nokian uuden mallin bloggauksensa pohjaksi. Hän kuvasi puhelimen kameralla kuvia ja julkaisi ne netissä. Ja sai sen takia potkut. Mielestäni työntekijä toimi ajattelemattomasti ja potkut olivat siksi perustellut. Nokian kaltaisella yhtiöllä ei ole varaa menettää mainettaan työntekijöiden ajattelemattomuuden takia. Laite oli kuitenkin vasta testikäytössä ja jos netissä leviää huonolaatuisia kuvia, joita sillä on otettu, on selvää että puhelimen myynti hankaloituu. Mielestäni on myös hölmöä, ettei työntekijä edelleenkään myönnä tehneensä mitään väärää. Kova työ meni hukkaan ajattelemattomuuden takia.
Tässä linkki uutiseen Taloussanomissa.
-Johanna-
Uutinen koskee Nokialta potkut saanutta työntekijää. Tämä herra on alun perin Teksasista kotoisin, mutta muutti työnsä eli Nokian perässä Suomeen. Hän ei ollut alunperin töissä Nokialla, vaan kirjoitti sen puhelimiin liittyvää blogia. Hän onnistui herättämään Nokian huomion tällä blogillaan ja pääsi lopulta määräaikaiseen työsuhteeseen markkinoimaan uusia puhelinmalleja. Tässä siis ensimmäinen mielenkiintoinen seikka uutisesta. Tällaista en edes tullut ajatelleeksi ennen kuin luin tämän uutisen. Blogin avulla työpaikka monikansallisesta, vaikuitusvaltaisesta yrityksestä. Wau! Kunnioitettava suoritus.
Toinen seikka, joka jutussa on mielenkiintoista, on potkujen syy. Kyseinen työntekijä oli saanut testikäyttöön Nokian uuden mallin bloggauksensa pohjaksi. Hän kuvasi puhelimen kameralla kuvia ja julkaisi ne netissä. Ja sai sen takia potkut. Mielestäni työntekijä toimi ajattelemattomasti ja potkut olivat siksi perustellut. Nokian kaltaisella yhtiöllä ei ole varaa menettää mainettaan työntekijöiden ajattelemattomuuden takia. Laite oli kuitenkin vasta testikäytössä ja jos netissä leviää huonolaatuisia kuvia, joita sillä on otettu, on selvää että puhelimen myynti hankaloituu. Mielestäni on myös hölmöä, ettei työntekijä edelleenkään myönnä tehneensä mitään väärää. Kova työ meni hukkaan ajattelemattomuuden takia.
Tässä linkki uutiseen Taloussanomissa.
-Johanna-
Guerrilla marketing & You!
Sissimarkkinointi ei ole mikään uusi ilmiö verkkomaailmassa - kyseessähän on markkinoinnin muoto, jossa suuren budjetin sijaan pyritään löytämään erittäin kustannustehokkaita tai jopa maksuttomia markkinointikanavia käyttäen hyväksi mielikuvitusta ja uusia ajatuksia markkinoinnin toteuttamiseksi (ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Guerrilla_marketing).
Kaikille on tuttua roskasähköposti eli spam, jota voitaneen pitää yhtenä ensimmäisistä digitaalisen maailman sissimarkkinointikeinoista. Tosin - useimpien mielestä roskapostit ovat lähinnä vitsaus - ja varmaankin valtaosa roskaposteista ei saavuta tarkoitustaan, eli markkinoida jotakin tuotetta tai palvelua, vaan enemmänkin aiheuttaa närää ja negatiivisia tunteita vastaanottajassaan.
Spam on sähköpostien lisäksi levittäytynyt lukuisiin viestinnällisiin medioihin Internetissä - uutisryhmät, foorumit, blogit ja varmaan monet uudemmatkin sosiaaliset mediat ovat roskapostittajien kohteena. Useimmiten kyseessä on automaattiset "postitusrobotit" eli botit, jotka kirjautuvat sisään järjestelmiin, ja lähettävät väsymättä omaa markkinointiviestiään. Esimerkiksi useiden blogijärjestelmien roskapostifiltteriin tarttuu jatkuvalla tahdilla epämääräisiä viestejä - ja samoin, jos esimerkiksi web-foorumin käyttäjävalvonta ja suojaus on toteutettu huonosti, niin takuuvarmasti foorumille alkaa jossain vaiheessa ilmestyä mitä moninaisimpia spam-viestejä.
Automaattisten viestitysjärjestelmien lisäksi aina toisinaan on nähtävissä humaanimpi lähestymistapa guerrillamarkkinointiin verkossa. Usein esimerkiksi suositulla foorumilla - olkoon aihe vaikka asiantuntija- tai harrastepiireihin liittyvä - saattaa olla mahdollista nähdä, kuinka joku uusi käyttäjä on kirjautunut foorumille - mahdollisesti ei ole osallistunut viestitykseen ja keskusteluun juuri ollenkaan ja sitten ensimmäisten ko. henkilöltä lähetettyjen viestien joukossa saattaa löytyä kirjoitus, jonka sisältö voisi olla tyyliin:
Aina kirjoitukset eivät välttämättä ole näin läpinäkyviä, joskus kyseessä voi toki olla aivan vilpittömän foorumikäyttäjän myönteinen kokemus - mutta etenkin, jos kyseinen kirjoittaja ei juuri mitenkään muuten ole koskaan foorumin keskusteluun osallistunut, niin melko varmaa on, että kyse on sissimarkkinoinnista. Etenkin, jos vastaava tai täsmälleen samanlainen viesti on löydettävissä usealta eri foorumilta.
Tällainen "verhottu markkinointi" usein koetaan muiden foorumikäyttäjien puolesta töykeäksi, sopimattomaksi ja monet saattavat tuntea, että viestin tekijä pyrkii harhauttamaan tai huijaamaan sen sijaan, että antaisi puolueettoman (vaikkakin positiivisen) kommentin jostakin tuotteesta.
Kaikista näistä negatiivisista puolista huolimatta (ja vaikka foorumikäyttäjät joskus suorasanaisestikin kehottavat sissimarkkinoijan poistuvan häiriköimästä asiakeskustelua) tällainen markkinoinnin muoto toistuu yhä uudelleen ja uudelleen - vaikka tulokset saattavat olla laihoja, ja ko. markkinoinnilla aiheutetaan todennäköisesti yritykselle enemmän negatiivista imagoa kuin positiivista julkisuuskuvaa.
Mutta - tässä ei ollut tarkoitus käsitellä ainoastaan huonosti toteutettuja - ja lähinnä ärtymystä aiheuttavia markkinointimuotoja. Kaikista epäonnistumisista huolimatta jotkut ovat onnistuneet kääntämään sissimarkkinoinnin verkossa edukseen.
Tässäkin blogissa on aiemmin esitelty muutamia erittäin hyviä esimerkkejä - vaikkapa Kalaset Oy:n tapaus, tai Barack Obaman käyttöönsä valjastama tiedotusstrategia, joka hyödynsi sosiaalisia medioita tehokkaasti.
Mikä sitten erottaa tällaiset positiiviset ja ihmisille hyviä mielikuvia luovat tapaukset näistä aikaisemmin esitellyistä töykeistä ja tungettelevista viesteistä? Rajanveto voi usein olla hankalaa ja kyseessä voi olla veteenpiirretty viiva.
Yhteisenä tekijänä itse näkisin esim. Kalaset Oy:n ja Barack Obaman välillä - että kummallakin oli tarjota joukolle ihmisiä jotain positiivista, muutosta aikaisempaan jäyhään toimintakulttuuriin - ja myös tietynlaista asennetta, joka ei tähtää vain suoraan häikäilemättömään voittojen tavoitteluun, vaan asettaa muita arvoja edelle.
Kun usein näillä kömpelöillä ja tökeröillä spam-viesteillä tarkoituksena on nimenomaan mahdollisimman halvan tai ilmaisen viestintäkanavan käyttö - omien tarkoitusperien tai tuotteiden markkinointiin - ilman että on mitään halua tuottaa kenellekään muulle mitään hyvää - niin tämänkaltainen egosentrinen ja voittoa tavoitteleva viestintä tuntuu aiheuttavan monille ihmisille lähinnä vastenmielisiä tunteita.
Nyt kuitenkin esimerkiksi Kalaset Oy:n ja Obaman tapauksissa kummassakin - verkkoon on syntynyt laajoja "fanijoukkoja", jotka vapaaehtoisesti haluavat tukea kyseisiä toimijoita. Kalaset Oy:n tapauksessa hieman pienempi ehkä kuin Obaman tukijajoukot, mutta kyseessä on silti osittain samankaltainen ilmiö. Kumpikin taho on päättänyt tehdä jotain hyvää uudella radikaalilla tavalla, ja ihmiset ovat tunnistaneet tämän - ja mielellään asettuvat tukemaan tällaista pyrkimystä. Myös sosiaalisessa mediassa.
Tästä syntyykin arvaamattoman suuri imagoarvo, positiivista julkisuutta on saatavilla käytännössä lähes ilmaiseksi sitä myöten kun sosiaalisen median verkosto kasvaa, ja ihmiset viestivät toisilleen että "kuulitko jo Kalaset Oy:stä" .. tai "saitko Obaman sähköpostin". Verkosto ruokkii itse itseään, ilman tarvetta kalliille maksetuille mainoksille. Ja verrattuna roskapostien ja spam-viestien aiheuttamaan ärtyneisyyteen - nyt ihmiset viestivätkin toisilleen mielellään, vapaaehtoisesti ja positiivisen ilmapiirin puitteissa kyseisistä uusista ilmiöistä (tai tuotteista tai palveluistakin).
Miten siis astutaan roskapostittajien joukosta Kalaset Oy:n tai Obaman puolelle? Ja miten voidaan ylittää se veteen piirretty viiva? Nämä ovat varmasti niitä tärkeimpiä kysymyksiä, mitä tulevaisuuden markkinointiviestijöiden, guerrillamarkkinoinnin osaajien sekä sosiaalisia medioita hyödyntävien markkinoijinen tulee hyvin vakavasti pohtia.
Kaikille on tuttua roskasähköposti eli spam, jota voitaneen pitää yhtenä ensimmäisistä digitaalisen maailman sissimarkkinointikeinoista. Tosin - useimpien mielestä roskapostit ovat lähinnä vitsaus - ja varmaankin valtaosa roskaposteista ei saavuta tarkoitustaan, eli markkinoida jotakin tuotetta tai palvelua, vaan enemmänkin aiheuttaa närää ja negatiivisia tunteita vastaanottajassaan.
Spam on sähköpostien lisäksi levittäytynyt lukuisiin viestinnällisiin medioihin Internetissä - uutisryhmät, foorumit, blogit ja varmaan monet uudemmatkin sosiaaliset mediat ovat roskapostittajien kohteena. Useimmiten kyseessä on automaattiset "postitusrobotit" eli botit, jotka kirjautuvat sisään järjestelmiin, ja lähettävät väsymättä omaa markkinointiviestiään. Esimerkiksi useiden blogijärjestelmien roskapostifiltteriin tarttuu jatkuvalla tahdilla epämääräisiä viestejä - ja samoin, jos esimerkiksi web-foorumin käyttäjävalvonta ja suojaus on toteutettu huonosti, niin takuuvarmasti foorumille alkaa jossain vaiheessa ilmestyä mitä moninaisimpia spam-viestejä.
Automaattisten viestitysjärjestelmien lisäksi aina toisinaan on nähtävissä humaanimpi lähestymistapa guerrillamarkkinointiin verkossa. Usein esimerkiksi suositulla foorumilla - olkoon aihe vaikka asiantuntija- tai harrastepiireihin liittyvä - saattaa olla mahdollista nähdä, kuinka joku uusi käyttäjä on kirjautunut foorumille - mahdollisesti ei ole osallistunut viestitykseen ja keskusteluun juuri ollenkaan ja sitten ensimmäisten ko. henkilöltä lähetettyjen viestien joukossa saattaa löytyä kirjoitus, jonka sisältö voisi olla tyyliin:
Hei! ... Ostin juuri firman X tuotteen Y! ... oli aivan mahtava ostos.. onkohan joku muu joskus kokeillut myös tuotetta Y? Olisi kiva kuulla käyttökokemuksia, itse olen ainakin huomannut että tämä on helpottanut elämää todella paljon, ja en voinut kuvitella että kyseiset asiat voi tehdä näin kätevästi... Voin suositella tuotetta Y kaikille... ja hei kirjoitelkaa kokemuksia tänne.
Aina kirjoitukset eivät välttämättä ole näin läpinäkyviä, joskus kyseessä voi toki olla aivan vilpittömän foorumikäyttäjän myönteinen kokemus - mutta etenkin, jos kyseinen kirjoittaja ei juuri mitenkään muuten ole koskaan foorumin keskusteluun osallistunut, niin melko varmaa on, että kyse on sissimarkkinoinnista. Etenkin, jos vastaava tai täsmälleen samanlainen viesti on löydettävissä usealta eri foorumilta.
Tällainen "verhottu markkinointi" usein koetaan muiden foorumikäyttäjien puolesta töykeäksi, sopimattomaksi ja monet saattavat tuntea, että viestin tekijä pyrkii harhauttamaan tai huijaamaan sen sijaan, että antaisi puolueettoman (vaikkakin positiivisen) kommentin jostakin tuotteesta.
Kaikista näistä negatiivisista puolista huolimatta (ja vaikka foorumikäyttäjät joskus suorasanaisestikin kehottavat sissimarkkinoijan poistuvan häiriköimästä asiakeskustelua) tällainen markkinoinnin muoto toistuu yhä uudelleen ja uudelleen - vaikka tulokset saattavat olla laihoja, ja ko. markkinoinnilla aiheutetaan todennäköisesti yritykselle enemmän negatiivista imagoa kuin positiivista julkisuuskuvaa.
Mutta - tässä ei ollut tarkoitus käsitellä ainoastaan huonosti toteutettuja - ja lähinnä ärtymystä aiheuttavia markkinointimuotoja. Kaikista epäonnistumisista huolimatta jotkut ovat onnistuneet kääntämään sissimarkkinoinnin verkossa edukseen.
Tässäkin blogissa on aiemmin esitelty muutamia erittäin hyviä esimerkkejä - vaikkapa Kalaset Oy:n tapaus, tai Barack Obaman käyttöönsä valjastama tiedotusstrategia, joka hyödynsi sosiaalisia medioita tehokkaasti.
Mikä sitten erottaa tällaiset positiiviset ja ihmisille hyviä mielikuvia luovat tapaukset näistä aikaisemmin esitellyistä töykeistä ja tungettelevista viesteistä? Rajanveto voi usein olla hankalaa ja kyseessä voi olla veteenpiirretty viiva.
Yhteisenä tekijänä itse näkisin esim. Kalaset Oy:n ja Barack Obaman välillä - että kummallakin oli tarjota joukolle ihmisiä jotain positiivista, muutosta aikaisempaan jäyhään toimintakulttuuriin - ja myös tietynlaista asennetta, joka ei tähtää vain suoraan häikäilemättömään voittojen tavoitteluun, vaan asettaa muita arvoja edelle.
Kun usein näillä kömpelöillä ja tökeröillä spam-viesteillä tarkoituksena on nimenomaan mahdollisimman halvan tai ilmaisen viestintäkanavan käyttö - omien tarkoitusperien tai tuotteiden markkinointiin - ilman että on mitään halua tuottaa kenellekään muulle mitään hyvää - niin tämänkaltainen egosentrinen ja voittoa tavoitteleva viestintä tuntuu aiheuttavan monille ihmisille lähinnä vastenmielisiä tunteita.
Nyt kuitenkin esimerkiksi Kalaset Oy:n ja Obaman tapauksissa kummassakin - verkkoon on syntynyt laajoja "fanijoukkoja", jotka vapaaehtoisesti haluavat tukea kyseisiä toimijoita. Kalaset Oy:n tapauksessa hieman pienempi ehkä kuin Obaman tukijajoukot, mutta kyseessä on silti osittain samankaltainen ilmiö. Kumpikin taho on päättänyt tehdä jotain hyvää uudella radikaalilla tavalla, ja ihmiset ovat tunnistaneet tämän - ja mielellään asettuvat tukemaan tällaista pyrkimystä. Myös sosiaalisessa mediassa.
Tästä syntyykin arvaamattoman suuri imagoarvo, positiivista julkisuutta on saatavilla käytännössä lähes ilmaiseksi sitä myöten kun sosiaalisen median verkosto kasvaa, ja ihmiset viestivät toisilleen että "kuulitko jo Kalaset Oy:stä" .. tai "saitko Obaman sähköpostin". Verkosto ruokkii itse itseään, ilman tarvetta kalliille maksetuille mainoksille. Ja verrattuna roskapostien ja spam-viestien aiheuttamaan ärtyneisyyteen - nyt ihmiset viestivätkin toisilleen mielellään, vapaaehtoisesti ja positiivisen ilmapiirin puitteissa kyseisistä uusista ilmiöistä (tai tuotteista tai palveluistakin).
Miten siis astutaan roskapostittajien joukosta Kalaset Oy:n tai Obaman puolelle? Ja miten voidaan ylittää se veteen piirretty viiva? Nämä ovat varmasti niitä tärkeimpiä kysymyksiä, mitä tulevaisuuden markkinointiviestijöiden, guerrillamarkkinoinnin osaajien sekä sosiaalisia medioita hyödyntävien markkinoijinen tulee hyvin vakavasti pohtia.
"Jaoin vain tietoni 1005 ystäväni kanssa"...
Tänään Kauppalehden uutiskirjeen otsikot luettuani törmäsin tähän uutiseen, jota en voinut olla kommentoimatta täällä. Joku taisi jutusta jo kirjoittaakin, mutta eipä oman näkökulmani lisääminen varmasti haitaksi ole. Tässä linkki kyseiseen juttuun.
Yleisradion toimitusjohtaja Jungner siis kertoi maanantaina Facebookissa profiilissaan, että "eräs Sanomapomo oli uhannut tuhota minun ja Atte Jääskeläisen persoonan välineillään." Hänen mielestään Facebook soveltuu hyvin Ylen toimitusjohtajan työasioiden käsittelyyn, kirjoittaa Kauppalehti. Jugner myös toteaa:
"Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kyllä Facebookia voi käyttää muuhunkin kuin vaimon kanssa flirttailuun. --- Tämä ei ollut mikään varsinainen ulostulo, jaoin vain ajatuksiani 1005 ystävälleni."
Minun kantani asiaan on se, ettei tällainen toiminta ole ihan sopivaa Ylen toimitusjohtajalta. Hän ei anna ainakaan minun silmissäni itsestään kovin fiksua kuvaa puimalla asioita tuollaisen väylän kautta. Ja toteamus, joka otsikostanikin on luettavissa... tuskin Jugner kuvitteli, ettei kukaan hänen 1005 ystävästään jakaisi tätä tietoa eteenpäin. Luultavasti se oli hänen tarkoituksenaankin.
Toki Facebookia voi käyttää muuhunkin kuin flirttailuun, mutta tarvitseeko valtakunnallisen yrityksen toimitusjohtajan käyttää sitä tällaiseen ulostuloon (vaikkakin Jugner itse sanoo, ettei nyt sellainen ollut kyseessä).
Mitä seuraavaksi?
Yleisradion toimitusjohtaja Jungner siis kertoi maanantaina Facebookissa profiilissaan, että "eräs Sanomapomo oli uhannut tuhota minun ja Atte Jääskeläisen persoonan välineillään." Hänen mielestään Facebook soveltuu hyvin Ylen toimitusjohtajan työasioiden käsittelyyn, kirjoittaa Kauppalehti. Jugner myös toteaa:
"Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kyllä Facebookia voi käyttää muuhunkin kuin vaimon kanssa flirttailuun. --- Tämä ei ollut mikään varsinainen ulostulo, jaoin vain ajatuksiani 1005 ystävälleni."
Minun kantani asiaan on se, ettei tällainen toiminta ole ihan sopivaa Ylen toimitusjohtajalta. Hän ei anna ainakaan minun silmissäni itsestään kovin fiksua kuvaa puimalla asioita tuollaisen väylän kautta. Ja toteamus, joka otsikostanikin on luettavissa... tuskin Jugner kuvitteli, ettei kukaan hänen 1005 ystävästään jakaisi tätä tietoa eteenpäin. Luultavasti se oli hänen tarkoituksenaankin.
Toki Facebookia voi käyttää muuhunkin kuin flirttailuun, mutta tarvitseeko valtakunnallisen yrityksen toimitusjohtajan käyttää sitä tällaiseen ulostuloon (vaikkakin Jugner itse sanoo, ettei nyt sellainen ollut kyseessä).
Mitä seuraavaksi?
Taru
Voihan sitä näinkin oppia...
Aamuruuhkassa Mannerheimintiellä ratikassa istuessani en voinut olla kuulematta kahden, luultavasti yläasteikäisen tytön keskustelua takanani.
Se eteni suurin piirtein seuraavasti:
...
- ...siis kelaa, mä lisäsin sen feissariin (uskon ton tarkoittavan facebookia) ja se viel hyväksy meitsin!
- Häh?!? Miten sä pystyit? Mä en ois ikinä voinu!"
- Mä kelasin vaan et kaikki tai ei mitään. Mut voitsä uskoo, se seurustelee.
- Eikä!
- Mun tekis oikeestaan mieli ignoroida se mun frendeist.
...
Onhan tämäkin keino käyttää sosiaalisia medioita oppimisen apuna.
-Elina
Se eteni suurin piirtein seuraavasti:
...
- ...siis kelaa, mä lisäsin sen feissariin (uskon ton tarkoittavan facebookia) ja se viel hyväksy meitsin!
- Häh?!? Miten sä pystyit? Mä en ois ikinä voinu!"
- Mä kelasin vaan et kaikki tai ei mitään. Mut voitsä uskoo, se seurustelee.
- Eikä!
- Mun tekis oikeestaan mieli ignoroida se mun frendeist.
...
Onhan tämäkin keino käyttää sosiaalisia medioita oppimisen apuna.
-Elina
torstai 21. toukokuuta 2009
Go, Kalaset Oy, go! \o/
Tänään selaillessani Kauppalehden nettisivuja, löysin sieltä hauskan uutisen. Se koski Suomen lyhyimpiä yt-neuvotteluja, jotka kestivät peräti ennätykselliset 8 minuuttia! Kyseessä oli Kalaset Oy Uudestakaupungista, joka kärsi tuotannon ylikapasiteetista vähentyneen kysynnän takia. Vielä erikoisemmaksi uutisen teki neuvottelujen loppuratkaisu; yritys päätti myöntää työntekijöilleen ylimääräistä, palkallista lomaa.
Kalaset Oy onkin saanut paljon positiivista julkisuutta varsinkin sosiaalisten medioiden kautta. Facebookiin on perustettu yhteisö, jonka jäsenet arvostavat Kalaset Oy:n toimintatapaa. Ryhmässä on tällä hetkellä 2 694 jäsentä (minut mukaan lukien, oli pakko liittyä :D).
Yrityksen johdolla on mielestäni loistava asenne. Kalaset Oy:n omistajat Esa Lahtinen ja Pekka Vapanen kuvaavat tilannetta seuraavasti:
Tässä vielä linkit Kauppalehden ja Turun Sanomien artikkelehin.
Kalaset Oy onkin saanut paljon positiivista julkisuutta varsinkin sosiaalisten medioiden kautta. Facebookiin on perustettu yhteisö, jonka jäsenet arvostavat Kalaset Oy:n toimintatapaa. Ryhmässä on tällä hetkellä 2 694 jäsentä (minut mukaan lukien, oli pakko liittyä :D).
Yrityksen johdolla on mielestäni loistava asenne. Kalaset Oy:n omistajat Esa Lahtinen ja Pekka Vapanen kuvaavat tilannetta seuraavasti:
Tästä voisivat muut ottaa mallia! :)- Takana on kohtalaisen hyviä vuosia, joten ei ensimmäisessä heikommassa tilanteessa voi kohdistaa toimia henkilöstöön. Se on johdon vastuulla, että markkinat pelaavat. Kyllä yrityksen on osattava varautua huonoihin vuosiin jo ennalta, Lahtinen sanoo.
- Yritys ei ole vain kasvoton kone, jonka ainoa tehtävä on tuottaa voittoa. Ei kaikkea mitata rahassa.
Tässä vielä linkit Kauppalehden ja Turun Sanomien artikkelehin.
Lazy days.
Olen koko päivän ollut aivan sunnuntaissa. Ehkä johtunee siitä, että tuli eilen oltua pienimuotoisesti viihteellä. Tänään olen tosin koko päivän ahkeroinut, mutta silti ihan sunnuntaifiilis, eikä jaksaisi miettiä huomista työpäivää sitten yhtään... en oikeastaan edes tiedä, mihin aikaan menen töihin.
Mutta onneksi minulla on tietokone, internet ja ah - niin ihanat sos. mediat apunani! Selvitin interaktiivisesta kalenteristani juurikin, ettei minulla edes ole huomenna töitä, kuinka mukavaa. On todella kiva, että menoistaan voi nykyään pitää kirjaa myös näin. Toisaalta, entä jos nettipalvelu kaatuisi? Tai tietokone ei toimisi? Olisi siis hyvä pitää rinnalla myös "perinteistä" kalenteria. En vaan halua käyttää koulukalenteriani näin kesällä, sillä siihen sisältyy liikaa huonoja muistoja (ja tekemättömiä tehtäviä, hehheh)...no ei, mutta tarvitsisin kesäksi kalenterin, johon mahtuisi enemmän tekstiä. :) Siksi netti on niin kätevä, tänne mahtuu rajattomasti tekstiä! Kiitos sille, joka tämän hienon maailman loi.
Mutta onneksi minulla on tietokone, internet ja ah - niin ihanat sos. mediat apunani! Selvitin interaktiivisesta kalenteristani juurikin, ettei minulla edes ole huomenna töitä, kuinka mukavaa. On todella kiva, että menoistaan voi nykyään pitää kirjaa myös näin. Toisaalta, entä jos nettipalvelu kaatuisi? Tai tietokone ei toimisi? Olisi siis hyvä pitää rinnalla myös "perinteistä" kalenteria. En vaan halua käyttää koulukalenteriani näin kesällä, sillä siihen sisältyy liikaa huonoja muistoja (ja tekemättömiä tehtäviä, hehheh)...no ei, mutta tarvitsisin kesäksi kalenterin, johon mahtuisi enemmän tekstiä. :) Siksi netti on niin kätevä, tänne mahtuu rajattomasti tekstiä! Kiitos sille, joka tämän hienon maailman loi.
Taru
Facebookuhkailua
Yleisradion pomo Mikael Jungner on kohahduttanut kansaa sanomisillaan naamakirjassa.
Hänen mielestään joitakin uusi Yle närästää suuresti, sillä Jungnerin korviin on kantautunut erään "Sanoma pomon" uhkailut hänen ja päätoimittaja Atte Jääskeläisen persoonien tuhoamisesta.
Hui.
Facebookia tj Jungner on käyttänyt keskusteluun tuttujensa kanssa. Yhdessä he ovat pohtineet mitä tälläiselle käyttäytymiselle pitäisi tehdä. Hassua, sillä ao. eivät edes suhtaudu uhoamiseen kovinkaan vakasti.
Fiksu kanava pohtia ko. asiaa.
-Elina
Hänen mielestään joitakin uusi Yle närästää suuresti, sillä Jungnerin korviin on kantautunut erään "Sanoma pomon" uhkailut hänen ja päätoimittaja Atte Jääskeläisen persoonien tuhoamisesta.
Hui.
Facebookia tj Jungner on käyttänyt keskusteluun tuttujensa kanssa. Yhdessä he ovat pohtineet mitä tälläiselle käyttäytymiselle pitäisi tehdä. Hassua, sillä ao. eivät edes suhtaudu uhoamiseen kovinkaan vakasti.
Fiksu kanava pohtia ko. asiaa.
-Elina
keskiviikko 20. toukokuuta 2009
Oppilaitokset hukassa
Tässä muutama kuukausi sitten oli hakuajat muun muassa ammattikorkeakouluihin. Niiden näkyvyys oli kuitenkin aika heikkoa ylipäätään tänä hakuaikana, mutta varsinkin sosiaalisissa medioissa ei pahemmin kouluja näkynyt. Radiomainoksia taisi kuulua NRJ:ltä, oli siellä Turun Ammattikorkeankin aika ontuva mainoskin (anteeksi nyt vaan suorasta mielipiteestäni :D).
Se, mihin nyt koitan tässä tähdätä on se, että miten voi olla mahdollista, että ammattikorkeakoulujen tapaiset laitokset eivät hyödynnä sosiaalisia medioita paremmin? En ole törmännyt oikeastaan muualla kuin IRC-galleriassa oppilaitosten mainoksiin, ja kuvittelen ainakin olevani kohtuullisen aktiivinen sosiaalisten medioiden käyttäjä. Vai eikö koulujen tarvitse houkutella opiskelijoita, onko halukkaita todellakin niin paljon enemmän kuin aloituspaikkoja?
ICT-talolla on ollut jo joitakin vuosia (en tosiaan tiedä tarkkaa aikaa) omat, muista TuAmk:n sivuista eroavat kotisivut, joita en kyllä tosin tällä hetkellä löydä. Olisivatko ne sitten olleet jotkut hakuaikana esillä olevat sivut...? Nekään eivät kyllä hyödynnä sosiaalisia medioita. Eikö tässä olisi selkeästi parannettavaa, opetetaanhan ammattikorkeissa paljon sosiaalisiin medioihin kytköksissä olevia aloja. Tai toisaalta nykyaikanahan kaikki alat ovat jotenkin kytköksissä sosiaalisiin medioihin tavalla tai toisella. Joten mistä kiikastaa? Vai elänkö minä vain jossain omassa maailmassani, kun en ole törmännyt oppilaitoksiin sos. medioissa?
No, eiköhän siinä ollut taas kaikki tältä päivältä, ennen kuin menee vielä sekavammaksi. :)
Se, mihin nyt koitan tässä tähdätä on se, että miten voi olla mahdollista, että ammattikorkeakoulujen tapaiset laitokset eivät hyödynnä sosiaalisia medioita paremmin? En ole törmännyt oikeastaan muualla kuin IRC-galleriassa oppilaitosten mainoksiin, ja kuvittelen ainakin olevani kohtuullisen aktiivinen sosiaalisten medioiden käyttäjä. Vai eikö koulujen tarvitse houkutella opiskelijoita, onko halukkaita todellakin niin paljon enemmän kuin aloituspaikkoja?
ICT-talolla on ollut jo joitakin vuosia (en tosiaan tiedä tarkkaa aikaa) omat, muista TuAmk:n sivuista eroavat kotisivut, joita en kyllä tosin tällä hetkellä löydä. Olisivatko ne sitten olleet jotkut hakuaikana esillä olevat sivut...? Nekään eivät kyllä hyödynnä sosiaalisia medioita. Eikö tässä olisi selkeästi parannettavaa, opetetaanhan ammattikorkeissa paljon sosiaalisiin medioihin kytköksissä olevia aloja. Tai toisaalta nykyaikanahan kaikki alat ovat jotenkin kytköksissä sosiaalisiin medioihin tavalla tai toisella. Joten mistä kiikastaa? Vai elänkö minä vain jossain omassa maailmassani, kun en ole törmännyt oppilaitoksiin sos. medioissa?
No, eiköhän siinä ollut taas kaikki tältä päivältä, ennen kuin menee vielä sekavammaksi. :)
RSS ..... mikä RSS?
Kiireisellä opiskelijalla ei aina välttämättä ole liikaa ylimääräistä aikaa ja myös työelämässä saattaa olla hektisiä hetkiä, jolloin saattaa toivoa pieniä apuvälineitä, millä voisi säästää aikaa tai tehdä jonkin asian helpommin.Jos joutuu esimerkiksi työtehtävien merkeissä seuraamaan useita asiantuntijalähteitä verkossa - esimerkiksi blogeja tai foorumeita - niin saatta käydä hyvin usein niin, että työpäivästä kuluu paljon aikaa ainoastaan siihen, että siirtyy blogista toiseen tai tarkistaa foorumin, josko sinne on ilmestynyt uusia kirjoituksia sitten viime käynnin.
Ja tällöinkin saattaa joutua kahlaamaan useiden ala-foorumien läpi ja tarkastelemaan keskusteluketjujen otsikoita. Blogeihin saattaa myös ilmestyä kirjoituksia, jotka eivät aina välttämättä koske juuri omaa alaa tai muuten kiinnosta.
Tähän on apuna RSS-feedit eli syötteet.
Useimmissa blogeissa ja foorumeissa on tarjolla nk. RSS-syöte, jonka oranssista logosta, jollainen on nähtävissä myös tämän postauksen yläosassa. Olen myös kytkenyt RSS-syötteet päälle ryhmämme blogiin, joten blogin sisällön voi tilata oikean laidan valikosta kohdasta "Tilaa RSS-feedinä" - joko tilaten pelkät artikkelit tai kommentit.
Feedin tilaaminen sinällänsä ei vielä auta. Tarvitaan jokin ohjelma, jonka avulla sitten koostetusti pystyy tilaamaan ja lukemaan blogien tai foorumeiden sisältöä helposti yhdestä paikasta. Tähän tarkoitukseen on lukuisa joukko erillisiä sähköpostiohjelmien kaltaisia sovelluksia - lisäksi esim. matkapuhelimiin on saatavissa RSS-ohjelmia, jolloin suosikkifeedejä voi seurata mobiilisti.
Erään helpon ratkaisun feedien seurantaan tuo Google Reader (http://www.google.com/reader). Etenkin kun kaikilla tämän kurssin osallistujilla nyt on Google-tili jo luotuna blogien kirjoittelua varten, niin Readerin käyttöönotto on hyvin helppoa. Tämän jälkeen Readeriin voi alkaa keräillä suosikkiblogiensa, foorumeiden tai muiden RSS:ää tukevien verkkomedioiden feedejä, jonka jälkeen niiden koostettu seuranta on vaivatonta, nopeaa ja helppoa.
Reader ilmoittaa automaattisesti (kuten sähköpostiohjelma esimerkiksi), milloin on uusia postauksia luettavissa, ja ne voidaan tämän jälkeen lukea joko suoraan Readerista käsin, tai siirtyä linkin avulla alkuperäiseen blogiin tai foorumiin, mikäli haluaa mieluummin lukea viestin siellä.
Kaikille, jotka seuraavat ahkerasti monia blogeja tai foorumeita - voin suositella, että kannattaa ainakin kokeilla RSS-feedien toimintaa. Ajansäästö ja vaivattomuus voi olla mieluisa yllätys.
Blogi siellä, blogi täällä
Blogit ovat nykyään kova sana niin yritys- kuin koulumaailmassakin. Monet yritykset pitävät omaa blogiaan, jotkut tekevät niillä rahaa blogiasennusten ja koulutuksien muodossa ja jotku ovat jopa korvanneet sisäisen raportoinnin yrityksen sisäisillä blogeilla.Omassa työssäni olen törmännyt varsinaiseen blogihuumaa. Blogien hyödyllisyydestä ja muodikkuudesta sekä tehokkuudesta jaksetaan jauhaa, mutta lähes yhtä usein nuosee myös kysymys siitä, että "mitä sinne blogiin sitten pitäisi kirjoittaa?". Yleensä tähän kysymykseen olen vastannut, että jos mietit sitä yhä, et tee blogilla yhtään mitään.
Koulumaailmassa blogien hyödyllisyys on sen sijaan jotenkin unohdettu. Mietin itse, että jos joskus vielä päädyn opiskelemaan, tallennan kaikki koulutyöni blogiin joka automaattisesti luokittelee ja arkistoi koulutehtävät. Samalla blogi toimisi myös kätevänä elektronisena portfolionani.
Kuitenkin, Oma Sana on Sanoma Oy:n blogipalvelu, jossa voi yhdessä valittujen tuttujen kanssa kirjoittaa yhteistä blogia tai perustaa kaikille avoimen yhteisön. Varmasti hyödyllinen työkalu ryhmätöitä ja projekteja valmistellessa.
-Ville
Obama-kultti
Vaikka politiikalla onkin suuri vaikutus yritysten toimintaan, työelämään ja myös koulutukseen ja opiskeluunkin - niin usein saatetaan ajatella että yritykset ja työelämä toimivat omilla ehdoillaan ja poliitikot ovat jonkinlainen "normaalista työelämästä" (lähinnä voittoa tavoittelevasta yrityskulttuurista) irrallaan toimiva ryhmä, joilla on omat sääntönsä ja toimintatapansa.
Kuitenkin sekä poliitikoilla että yrityksillä on varmasti paljon opittavaa toisiltaan. Ja etenkin silloin kun vaalit lähestyvät, niin poliitikot saattavat yltää jopa innovatiiviseen toimintaan. Tästä ehkä parhaana esimerkkinä viime aikoina voidaan mainita Barack Obama, jonka kampanjassa käytettiin hyväksi monia dynaamisia vaikuttamisen kanavia, uudenlaisia menetelmiä, guerillamarkkinoinnin kaltaisia oppeja - ja myös sosiaalista mediaa.
Obama oli näyttävästi esillä monilla sosiaalisen median näyttämöillä - mukaanlukien Facebook, Twitter, MySpace, Youtube, Second Life - ja varmasti monta muuta. Lisäksi Obama hyödynsi kampanjarintamansa tiedottamisessa ja yhtenäistämisessä tehokkaasti sähköpostilistoja, ja myös moni suomalainen utelias saattoi huomata saavansa sähköpostia Obamalta.
Yksityiskohtaisessa Edelman-tutkimuslaitoksen erittelyssä mainitaan, että Obamalla oli kampanjansa aikana 5 miljoonaa "ystävää" yli 15:ssa sosiaalisen median verkostossa, joista yli 3 miljoonaa yksin Facebookissa. Lisäksi esimerkiksi Youtubeen oli postitettu yli 2000 virallista videota, joita oli katsottu yli 8 miljoonaa kertaa.
Obama on myös tehokkaasti jatkanut sosiaalisen median hyödyntämistä tiedottamisessaan myös kampanjansa jälkeen - ja monissa arvioissa onkin sanottu, että hän on kyennyt tavoittamaan sellaisia kohderyhmiä, joita aikaisempi poliittinen tiedottaminen ei ole kiinnostanut.
Miten sitten yrityksien tulisi koittaa hyödyntää tällaista sosiaalisen median voimavaraa? Edelman-tutkimuslaitoksen julkaisussa "9 on 9" kiteytetään hyvin: "Brands must leverage all marketing communications available – both traditional and nontraditional – to speak to their audiences in the ways that consumers are most comfortable".
Kuitenkin sekä poliitikoilla että yrityksillä on varmasti paljon opittavaa toisiltaan. Ja etenkin silloin kun vaalit lähestyvät, niin poliitikot saattavat yltää jopa innovatiiviseen toimintaan. Tästä ehkä parhaana esimerkkinä viime aikoina voidaan mainita Barack Obama, jonka kampanjassa käytettiin hyväksi monia dynaamisia vaikuttamisen kanavia, uudenlaisia menetelmiä, guerillamarkkinoinnin kaltaisia oppeja - ja myös sosiaalista mediaa.
Obama oli näyttävästi esillä monilla sosiaalisen median näyttämöillä - mukaanlukien Facebook, Twitter, MySpace, Youtube, Second Life - ja varmasti monta muuta. Lisäksi Obama hyödynsi kampanjarintamansa tiedottamisessa ja yhtenäistämisessä tehokkaasti sähköpostilistoja, ja myös moni suomalainen utelias saattoi huomata saavansa sähköpostia Obamalta.
Yksityiskohtaisessa Edelman-tutkimuslaitoksen erittelyssä mainitaan, että Obamalla oli kampanjansa aikana 5 miljoonaa "ystävää" yli 15:ssa sosiaalisen median verkostossa, joista yli 3 miljoonaa yksin Facebookissa. Lisäksi esimerkiksi Youtubeen oli postitettu yli 2000 virallista videota, joita oli katsottu yli 8 miljoonaa kertaa.
Obama on myös tehokkaasti jatkanut sosiaalisen median hyödyntämistä tiedottamisessaan myös kampanjansa jälkeen - ja monissa arvioissa onkin sanottu, että hän on kyennyt tavoittamaan sellaisia kohderyhmiä, joita aikaisempi poliittinen tiedottaminen ei ole kiinnostanut.
Miten sitten yrityksien tulisi koittaa hyödyntää tällaista sosiaalisen median voimavaraa? Edelman-tutkimuslaitoksen julkaisussa "9 on 9" kiteytetään hyvin: "Brands must leverage all marketing communications available – both traditional and nontraditional – to speak to their audiences in the ways that consumers are most comfortable".
Sosiaalinen media - aikamme suuri valtias(ko?)
Mieleeni nousi ajatuksia siitä, tarjoaako sosiaalinen media jo liiankin helpon vaikutuskanavan? Sosiaalinen media kun voi kuitenkin toimia myös yksittäisen henkilön vaikutuskanavana muihin nähden. Suurimmaksi osaksi se on ihan toimiva juttu, mutta aina se ei tutoa toivottua lopputulosta.
Näin jo etukäteen, vahvasti uskon linkitysten epätoimivuuteen, mutta älkää antako sen häiritä.
Näin jo etukäteen, vahvasti uskon linkitysten epätoimivuuteen, mutta älkää antako sen häiritä.
- Facebookissa Alma Media joutui vastalauseiden kohteeksi siksi, että Johanna Korhosen Lapin Kansan päätoimittajuutta koskeva työpimus purettiin ennen kuin hän ehti ottaa työn vastaa. Noin 5000:n rekisteröityneen käyttäjän yhteisön nimi on "Alma Media boikottiin Johanna Korhosen potkujen takia!!"
- Englannin tiedustelupalvelu MI6 haki työntekijöitä Facebookin avulla. (http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/36396-salainen-palvelu-etsii-vakoojia-facebookista)
- Facebook on myös monien eduskuntapuolueiden ja ehdokkaiden vaalitiedotuskanava. (http://www.facebook.com/group.php?gid=12000624948)
- IRC-galleriassa Suomen ilmavoimat haki lentäjäkoulutuksesta kiinnostuneita.
- YouTubessa surullisen kuuluisat Pekka Eric Auvinen ja Matti Saari jättivät viestinsä ennen tekojaan.
tiistai 19. toukokuuta 2009
Taantuma tekemässä verkkopalveluista maksullisia
"Kuluttajille ilmaiset, mainosrahoitteiset verkkopalvelut joutuvat taantumassa vaikeiden valintojen eteen, kun sekä mainostulot että sijoittajien niihin panostamat rahasummat vähenevät.
Moni palvelu harkitsee nyt käyttömaksujen keräämistä kuluttajilta, osa pääomasijoittajan kehotuksesta. "
Facebookin muuttumisesta maksulliseksi on peloteltu jo muutama vuosi, mutta toistaiseksi mitään ei ole onneksi tapahtunut. Tuntuukin aika kaukaa haetulta, että nettipalvelu, jonka hinnaksi laskettiin jo vuonna 2007 lähes 170 miljoonaa euroa, hetkahtaisi taantuman takia yhtään mihinkään. Lisäksi, palvelun muuttuminen maksulliseksi aiheuttaisi luultavasti sellaisen käyttäjäkadon, että maksullisuus olisi luultavasti esimerkiksi Facebookille lähinnä niskalaukaus, ei niinkään pelastus.
Jos ajatuksella maksullisuudesta haluaa leikitellä enemmänkin, tulevaisuudessa olisi tietysti mahdollista että sosiaaliset palvelut myisivät omia yrityslisenssejään yrityksille. Lainkaan utopistiselta ei kuulosta esimerkiksi se, että Facebook muuttuisi maksulliseksi jolloin tietyllä summalla tietty määrä yrityksen koneista saisi yhteyden Facebookiin.
-Ville
Liika on liikaa, mut vähän on tylsää.
Olavi Uusivirtaa lainaten (otsikossa siis). Näin alkuun kiitoksia paljon ryhmämme jäsenille, jotka saivat inspiraationi ja motivaationi syttymään blogin suhteen hyvillä vinkeillään!
Aloin tuossa pohtia luettuani jonkun ryhmäläiseni blogikirjoituksen, että mennäänköhän tässä sosiaalisessa medioinnissa (keksin ehkä juuri uuden sanan) jo vähän yli? Tosiaan tuntuu, että jokaisella tv- ja radiokanavalla, aikakauslehdellä, tv-ohjelmalla, julkkiksella, bändillä, yms. on jo oma yhteisönsä ja foruminsa internetissä.
Jos mietin esim. omaan jokapäiväiseen elämääni kuuluvia viihteellisiä tekijöitä: RadioRock (radiokanava), HIM (bändi), Lily Allen (artisti)... kaikilla näistä on olemassa jonkinlainen paikka faneilleen. RadioRockilla on rockklubi, jonka kautta voi osallistua esim. erilaisiin kilpailuihin. Vierailen sivustolla todella satunnaisesti, sillä mielestäni se on melko ontuva toteutukseltaan. HIM on ollut yksi lempibändeistäni jo pitkään, ja olen erittäin kiinnostunut bändin kuulumisista. Nettisivuilla tulee kuitenkin vierailtua melko harvoin - tuntuu ettei niitä juurikaan päivitetä, ja on turhaa käydä siellä joka päivä - aika kun on muutenkin kortilla. Ja sitten taas toisinaan kun en vieraile sivuilla tarpeeksi usein, tuntuu että missaan paljon tärkeää informaatiota. Lily Allen löydettiinkin levy-yhtiölle MySpacen kautta, ja hän vaikuttaa yhä edelleen aktiivisesti siellä, kuten nykyään myös Facebookissa ja Twitterissä. Näiden kautta pyrin seuraamaan Lilyä, myös hänen sivuillaan vierailen harvemmin, sillä paikka tuntuu liian viralliselta väylälätä - on mukavampi lukea Lilyn kertomuksia hänen itsensä kirjoittamina. Kuuntelen ja seuraan myös todella paljon muita artisteja ja ilmiöitä, mutta tuntuu ettei aika mitenkään riitä kaikkeen! Sinänsä ikävää, sillä olen ihminen, joka haluaisi olla perillä asioista.
Tämä herättääkin sellaisia kysymyksiä, että mennäänkö sosiaalisten medioiden kanssa jo hieman yli? Miksi tv-kanava tarvitsee oman yhteisön ja keskustelu forumin? Toki siellä voi jakaa mielipiteitä esim. sarjoista yms., mutta kun lisäksi on vielä sarjojen omat sivut, sekä näyttelijöiden sivut, epäviralliset fanisivut yms...
Tulevatko mediat vielä jonain päivänä räjäyttämään tajuntamme? 8) Sitä odotellessa...
Aloin tuossa pohtia luettuani jonkun ryhmäläiseni blogikirjoituksen, että mennäänköhän tässä sosiaalisessa medioinnissa (keksin ehkä juuri uuden sanan) jo vähän yli? Tosiaan tuntuu, että jokaisella tv- ja radiokanavalla, aikakauslehdellä, tv-ohjelmalla, julkkiksella, bändillä, yms. on jo oma yhteisönsä ja foruminsa internetissä.
Jos mietin esim. omaan jokapäiväiseen elämääni kuuluvia viihteellisiä tekijöitä: RadioRock (radiokanava), HIM (bändi), Lily Allen (artisti)... kaikilla näistä on olemassa jonkinlainen paikka faneilleen. RadioRockilla on rockklubi, jonka kautta voi osallistua esim. erilaisiin kilpailuihin. Vierailen sivustolla todella satunnaisesti, sillä mielestäni se on melko ontuva toteutukseltaan. HIM on ollut yksi lempibändeistäni jo pitkään, ja olen erittäin kiinnostunut bändin kuulumisista. Nettisivuilla tulee kuitenkin vierailtua melko harvoin - tuntuu ettei niitä juurikaan päivitetä, ja on turhaa käydä siellä joka päivä - aika kun on muutenkin kortilla. Ja sitten taas toisinaan kun en vieraile sivuilla tarpeeksi usein, tuntuu että missaan paljon tärkeää informaatiota. Lily Allen löydettiinkin levy-yhtiölle MySpacen kautta, ja hän vaikuttaa yhä edelleen aktiivisesti siellä, kuten nykyään myös Facebookissa ja Twitterissä. Näiden kautta pyrin seuraamaan Lilyä, myös hänen sivuillaan vierailen harvemmin, sillä paikka tuntuu liian viralliselta väylälätä - on mukavampi lukea Lilyn kertomuksia hänen itsensä kirjoittamina. Kuuntelen ja seuraan myös todella paljon muita artisteja ja ilmiöitä, mutta tuntuu ettei aika mitenkään riitä kaikkeen! Sinänsä ikävää, sillä olen ihminen, joka haluaisi olla perillä asioista.
Tämä herättääkin sellaisia kysymyksiä, että mennäänkö sosiaalisten medioiden kanssa jo hieman yli? Miksi tv-kanava tarvitsee oman yhteisön ja keskustelu forumin? Toki siellä voi jakaa mielipiteitä esim. sarjoista yms., mutta kun lisäksi on vielä sarjojen omat sivut, sekä näyttelijöiden sivut, epäviralliset fanisivut yms...
Tulevatko mediat vielä jonain päivänä räjäyttämään tajuntamme? 8) Sitä odotellessa...
Taru
AMK-opiskelijoiden paras kaveri
Tänään kurssin alkuraporttia kirjoittaessani - kyllä vasta tänään, vain hiukan myöhässä - mieleeni tuli Optima, tuo kaikkien rakastama kommunikointikanava.
Voikohan sitä nimittää sosiaaliseksi mediaksi? Kyllähän sielläkin kommunikointia ja vuorovaikutusta tapahtuu.
Ympärillämme vaikuttaa niin monenlaisia sosiaalisia medioita että kun niitä alkaa miettimään, tuntuu ettei mitään tule mieleen. Loppujen lopuksihan niitä on kuitenkin niin paljon että luulisi tekstiä irtoavan.
Tänään ei vaan irtoa.
Voikohan sitä nimittää sosiaaliseksi mediaksi? Kyllähän sielläkin kommunikointia ja vuorovaikutusta tapahtuu.
Ympärillämme vaikuttaa niin monenlaisia sosiaalisia medioita että kun niitä alkaa miettimään, tuntuu ettei mitään tule mieleen. Loppujen lopuksihan niitä on kuitenkin niin paljon että luulisi tekstiä irtoavan.
Tänään ei vaan irtoa.
Radioista mallia!
Jaahas, tällä kertaa ajattelin kirjoitella hieman radiokanavien sosiaalisten medioiden hyödyntämisestä. Useat radiokanavat ovat jo vuosien ajan hyödyntäneet internetiä ja sosiaalisia medioita toiminnassaan. Itse ainakin muistan aikonaan jo KissFM:n chatin, siellä tuli roikuttua.
Nykyään radiokanavat käyttävät melkein kaikkia mahdollisia sosiaalisia medioita. Niiltä löytyy omat IRC-kanavat, blogit, Facebook-yhteisöt, nettiradiot ja -TV:t, mobiiliverisot nettisivuista... Radio on kaikki alla, kuten YleX:n uuden mobiilipalvelun iskulause kuuluukin.
Itsekin olen rekisteröitynyt YleX:n nettiyhteisöön ja kuuntelen päivittäin radiota kännykästä. Mielestäni radiobisnes onkin hyvä esimerkki sosiaalisten medioiden hyödyntämisestä. Radiokanavat todella ovat ottaneet kaiken hyödyn irti sosiaalisista medioista ja mielestäni muiden alojen pitäisi ottaa mallia niistä.
Myös TV-kanavat hyödyntävät jonkin verrana sosiaalisisa medioita. Esimerkiksi Nelosen sivuilta löytyy eri ohjelmien blogeja, keskustelualue käyttäjille ohjelmia koskien sekä netti-TV. Useilla sarjoilla on myös Facbookissa yhteisöjä ja faniryhmiä. TV-kavavilla tosin on mielestäni hieman matkaa vielä radiokanavien tasolle.
Kommentoikaahan muutkin tätä asiaa, oletteko samoilla linjoilla? Löytyykö joitain vastaavia aloja, joissa sos. medioita olisi hyödynnetty vielä huomattavasti paremmin? Jäikö tästä kirjoituksesta puuttumaan jotain todella oleellista? :)
-Johanna-
Nykyään radiokanavat käyttävät melkein kaikkia mahdollisia sosiaalisia medioita. Niiltä löytyy omat IRC-kanavat, blogit, Facebook-yhteisöt, nettiradiot ja -TV:t, mobiiliverisot nettisivuista... Radio on kaikki alla, kuten YleX:n uuden mobiilipalvelun iskulause kuuluukin.
Itsekin olen rekisteröitynyt YleX:n nettiyhteisöön ja kuuntelen päivittäin radiota kännykästä. Mielestäni radiobisnes onkin hyvä esimerkki sosiaalisten medioiden hyödyntämisestä. Radiokanavat todella ovat ottaneet kaiken hyödyn irti sosiaalisista medioista ja mielestäni muiden alojen pitäisi ottaa mallia niistä.
Myös TV-kanavat hyödyntävät jonkin verrana sosiaalisisa medioita. Esimerkiksi Nelosen sivuilta löytyy eri ohjelmien blogeja, keskustelualue käyttäjille ohjelmia koskien sekä netti-TV. Useilla sarjoilla on myös Facbookissa yhteisöjä ja faniryhmiä. TV-kavavilla tosin on mielestäni hieman matkaa vielä radiokanavien tasolle.
Kommentoikaahan muutkin tätä asiaa, oletteko samoilla linjoilla? Löytyykö joitain vastaavia aloja, joissa sos. medioita olisi hyödynnetty vielä huomattavasti paremmin? Jäikö tästä kirjoituksesta puuttumaan jotain todella oleellista? :)
-Johanna-
Voimala
YLE TV1:n viime viikon Voimala-ohjelmassa (http://areena.yle.fi/toista?id=2238637) käsiteltiin melko laajasti erilaisia sosiaalisen median ilmiöitä - myös terveen kriittisesti.
Ohjelmassa esitettiin mielenkiintoisia puheenvuoroja mm. liiallisen sosiaalisen median palveluiden käytön vaikutuksesta aivojen fysiologiseen kehitykseen, kognitioon ja oppimiseen - vaikkakin mielestäni argumentaatiota voidaan soveltaa myös muuhun liialliseen tietokoneen käyttöön (tai varmasti myös vaikka DVD-elokuvien liialliseen katseluun, tietokone- tai konsolipelien liialliseen pelaamiseen - ehkä jopa liialliseen kirjojen lukemiseen - tai muihin vastaaviin toimintoihin).
Lisäksi ohjelmassa käsiteltiin sivuten sosiaalisten medioiden hyödyllisyyttä - tai haitallisuutta - työympäristössä, työskentelytehon tai "tuottavuuden" kannalta. Tämä keskustelu ei tietenkään ole uusi ilmiö, eikä myöskään syntynyt sosiaalisen median myötä. Työpaikoilla on jo pitkään rajoitettu esimerkiksi www-selailua vain tiettyihin osoitteisiin, sähköpostien käyttöä on kielletty yksityisviestien lähettelyyn jne.
Viime aikoina tietysti esim. Facebookin saama laaja julkinen näkyvyys on nostanut esiin kysymyksiä, viettävätkö ihmiset liian suuren osan työpäivästään seuraten mitä kyseisessä sosiaalisessa mediassa tapahtuu. Vastaavasti esimerkiksi Twitterin seuraaminen ja päivittäminen saattaa varmasti viedä suuren osan päivittäisestä ajasta.
Kysymyksessä on tietysti kaksi puolta. Kuten aikaisemmassa kirjoituksessa tässäkin blogissa mainittiin, niin Facebookista tai muusta vastaavasta mediasta voi löytää toisinaan asiantuntemusta tai vastauksia askarruttaviin kysymyksiin. Monet tiettyyn erikoisalaan liittyvät web-forumit ovat edustaneet vastaavia yhteisöjä tietysti jo pitkän aikaa.
Mutta moni käyttää sosiaalisen median palveluita kuten Facebookia myös pelkästään yhteydenpitoon ja ajanvietteeseen. Tällöin on selvä että etenkin suorittavassa, toistuvista yksinkertaisista tehtävistä koostuvassa työssä tuottavuus aina kärsii, jos aikaa käytetään johonkin muuhun. Sensijaan enemmän luovaa työtä tekevällä henkilöllä saattaa (sopivalla) sosiaalisten medioiden käytöllä olla stimuloiva vaikutus parempaan ja tuottavampaan työhön.
Tässäkin varmasti kohtuus on avainsana. Työpäivät saa varmasti helposti kulumaan vaikka kokonaan seuraten monia sosiaalisen median palveluita ja viestien ystäviensä kanssa. Tai sitten niitä on mahdollista käyttää piristysruiskeena - eräänlaisena "virtuaalisena kahvitaukona", jonka jälkeen voi ehkä paremmalla energialla ja uusin ajatuksin jatkaa työntekoa.
Takaisin kuitenkin viestin alussa mainittuun Voimala-ohjelmaan, joka on hyvää katseltavaa - ja monia tässä pohdittuja aiheita sivuttiin myös ko. lähetyksessä. Kannattaa siis käydä katsomassa ohjelma YLE Areenalta.
Ohjelmassa esitettiin mielenkiintoisia puheenvuoroja mm. liiallisen sosiaalisen median palveluiden käytön vaikutuksesta aivojen fysiologiseen kehitykseen, kognitioon ja oppimiseen - vaikkakin mielestäni argumentaatiota voidaan soveltaa myös muuhun liialliseen tietokoneen käyttöön (tai varmasti myös vaikka DVD-elokuvien liialliseen katseluun, tietokone- tai konsolipelien liialliseen pelaamiseen - ehkä jopa liialliseen kirjojen lukemiseen - tai muihin vastaaviin toimintoihin).
Lisäksi ohjelmassa käsiteltiin sivuten sosiaalisten medioiden hyödyllisyyttä - tai haitallisuutta - työympäristössä, työskentelytehon tai "tuottavuuden" kannalta. Tämä keskustelu ei tietenkään ole uusi ilmiö, eikä myöskään syntynyt sosiaalisen median myötä. Työpaikoilla on jo pitkään rajoitettu esimerkiksi www-selailua vain tiettyihin osoitteisiin, sähköpostien käyttöä on kielletty yksityisviestien lähettelyyn jne.
Viime aikoina tietysti esim. Facebookin saama laaja julkinen näkyvyys on nostanut esiin kysymyksiä, viettävätkö ihmiset liian suuren osan työpäivästään seuraten mitä kyseisessä sosiaalisessa mediassa tapahtuu. Vastaavasti esimerkiksi Twitterin seuraaminen ja päivittäminen saattaa varmasti viedä suuren osan päivittäisestä ajasta.
Kysymyksessä on tietysti kaksi puolta. Kuten aikaisemmassa kirjoituksessa tässäkin blogissa mainittiin, niin Facebookista tai muusta vastaavasta mediasta voi löytää toisinaan asiantuntemusta tai vastauksia askarruttaviin kysymyksiin. Monet tiettyyn erikoisalaan liittyvät web-forumit ovat edustaneet vastaavia yhteisöjä tietysti jo pitkän aikaa.
Mutta moni käyttää sosiaalisen median palveluita kuten Facebookia myös pelkästään yhteydenpitoon ja ajanvietteeseen. Tällöin on selvä että etenkin suorittavassa, toistuvista yksinkertaisista tehtävistä koostuvassa työssä tuottavuus aina kärsii, jos aikaa käytetään johonkin muuhun. Sensijaan enemmän luovaa työtä tekevällä henkilöllä saattaa (sopivalla) sosiaalisten medioiden käytöllä olla stimuloiva vaikutus parempaan ja tuottavampaan työhön.
Tässäkin varmasti kohtuus on avainsana. Työpäivät saa varmasti helposti kulumaan vaikka kokonaan seuraten monia sosiaalisen median palveluita ja viestien ystäviensä kanssa. Tai sitten niitä on mahdollista käyttää piristysruiskeena - eräänlaisena "virtuaalisena kahvitaukona", jonka jälkeen voi ehkä paremmalla energialla ja uusin ajatuksin jatkaa työntekoa.
Takaisin kuitenkin viestin alussa mainittuun Voimala-ohjelmaan, joka on hyvää katseltavaa - ja monia tässä pohdittuja aiheita sivuttiin myös ko. lähetyksessä. Kannattaa siis käydä katsomassa ohjelma YLE Areenalta.
(New?) Beginnings
Alkua tälle blogille on nähty jo muutaman viestin verran - kiitokset Villelle blogin perustamisesta.
Mediassa on ollut myös viimeaikoina paljon nostettuna pöydälle Web 2.0 -ilmiöt - ja sosiaalinen media. Puhutaan, että ollaan uudenlaisen informaationkäyttämisen alkutaipaleella.
Itse olen ehtinyt seurata erilaisia verkkoviestinnän muotoja ja digitaalisia yhteisöpalveluita jo jonkin aikaa. Alkujaan nk. BBS-järjestelmien eli "boksien" muodossa 80- ja 90-lukujen taitteessa. Sittemmin Internet-yhteyden avulla. Alkaen sähköpostilistoista ja viimeisimpänä sosiaalisen median ympäristönä on tullut tutustuttua Second Lifeen.
Väliin mahtuu paljon kaikenlaista - tekstipohjaisia virtuaalimaailmoja MUD-ympäristöjen muodossa, verkkofoorumeita, sähköpostilistoja, yhteisöllisiä verkkosivustoja, pikaviestimiä alkaen ICQ:sta ja myös jonkin verran IRC -chatin käyttöä. Yrityspuolella on tullut seurattua jonkin verran erilaisten intranet- ja extranet -verkkojen kehitystä, joissa on ollut jo pitkään sosiaalisen median ja vuorovaikutuksen piirteitä.
Mukaan mahtuu tietysti myös wikinomics -aikakauden yhteisöpalveluita, joita kaikki käyttävät tai seuraavat (vai seuraavatko?), kuten Wikipedia, Youtube ja vastaavat. Erinäisiä blogeja on myös tullut seurattua suurinpiirtein koko blogiaikakauden alusta alkaen.
Mutta kysymyshän oli uuden ilmiön tai kauden alusta - eikä vanhoista pölyttyneistä jutuista. Web 2.0:kin alkaa olla jo hiukan eilistä päivää, nykyäänhän puhutaan sosiaalisesta mediasta. Trendikkäitä palveluita syntyy jatkuvasti - hieman vähemmän trendikkäitä kuolee. Jotkin palvelut ovat olleet pystyssä jo vuosikymmeniä lähes muuttumattomana (vrt. sähköposti).
Kysymys kuuluukin - onko todella kyse jonkin uuden mullistavan aikakauden alusta? Vai onko jo pitkään käytössä olleita teknisiä ratkaisuja verhottu uudempaan trendikkäämpään ja markkinoitavampaan muotoon - sekoitettu mukaan muutama buzzword - ja tuloksena on jotain ... ainakin median mielestä uutta ja mullistavaa.
Katsotaan jos näihin kysymyksiin löytyisi joitakin vastauksia lähiviikkoina.
Mediassa on ollut myös viimeaikoina paljon nostettuna pöydälle Web 2.0 -ilmiöt - ja sosiaalinen media. Puhutaan, että ollaan uudenlaisen informaationkäyttämisen alkutaipaleella.
Itse olen ehtinyt seurata erilaisia verkkoviestinnän muotoja ja digitaalisia yhteisöpalveluita jo jonkin aikaa. Alkujaan nk. BBS-järjestelmien eli "boksien" muodossa 80- ja 90-lukujen taitteessa. Sittemmin Internet-yhteyden avulla. Alkaen sähköpostilistoista ja viimeisimpänä sosiaalisen median ympäristönä on tullut tutustuttua Second Lifeen.
Väliin mahtuu paljon kaikenlaista - tekstipohjaisia virtuaalimaailmoja MUD-ympäristöjen muodossa, verkkofoorumeita, sähköpostilistoja, yhteisöllisiä verkkosivustoja, pikaviestimiä alkaen ICQ:sta ja myös jonkin verran IRC -chatin käyttöä. Yrityspuolella on tullut seurattua jonkin verran erilaisten intranet- ja extranet -verkkojen kehitystä, joissa on ollut jo pitkään sosiaalisen median ja vuorovaikutuksen piirteitä.
Mukaan mahtuu tietysti myös wikinomics -aikakauden yhteisöpalveluita, joita kaikki käyttävät tai seuraavat (vai seuraavatko?), kuten Wikipedia, Youtube ja vastaavat. Erinäisiä blogeja on myös tullut seurattua suurinpiirtein koko blogiaikakauden alusta alkaen.
Mutta kysymyshän oli uuden ilmiön tai kauden alusta - eikä vanhoista pölyttyneistä jutuista. Web 2.0:kin alkaa olla jo hiukan eilistä päivää, nykyäänhän puhutaan sosiaalisesta mediasta. Trendikkäitä palveluita syntyy jatkuvasti - hieman vähemmän trendikkäitä kuolee. Jotkin palvelut ovat olleet pystyssä jo vuosikymmeniä lähes muuttumattomana (vrt. sähköposti).
Kysymys kuuluukin - onko todella kyse jonkin uuden mullistavan aikakauden alusta? Vai onko jo pitkään käytössä olleita teknisiä ratkaisuja verhottu uudempaan trendikkäämpään ja markkinoitavampaan muotoon - sekoitettu mukaan muutama buzzword - ja tuloksena on jotain ... ainakin median mielestä uutta ja mullistavaa.
Katsotaan jos näihin kysymyksiin löytyisi joitakin vastauksia lähiviikkoina.
Aamun ajatuksia
Näin aamutuimaan muistuis mieleeni eräs tapa, johon olen kuullut sosiaalisia medioita käytettävän työelämässä. Yksi ystäväni on töissä eräässä liikennemyymälässä. Tämän liikennemyymälän työntekijät ovat perustaneet oman yhteisönsä Facebookiin. Sen kautta he pitävät yhteyttä toisiinsa työajan ulkopuolella ja sopivat esimerkiksi työvuorojen vaihdosta. Näin työvuorot saadaan helposti sovittua ilman kauheaa soittelua erikseen jokaiselle työkaverille, joilla mahdollisesti olisi aikaa tehdä itselle sopimaton vuoro. Tässä taas toinen esimerkki sosiaalisten medioiden hyödyllisyydestä.
Pureudutaampa sitten vielä vähän blogimme toiseen aiheeseen, eli sosiaalisiin medioihin opiskelun tukivälineinä. Kommentoinkin jo yhteen kirjoitukseen hieman tästä aiheesta, mutta pistetään se nyt vielä uudestaan tähän. Itse olen käyttänyt opiskelun apuna Messengeriä, esim. paritöiden yhteydessä. Vielä sunnuntaina valmistelimme yhtä raporttia ystäväni kanssa tällä tavoin.
Sosiaalisista medioista opiskelun tukena on myös se hyöty, että jos jonkin työn kanssa tulee sellainen vaihe, ettei pääse eteenpäin ja kaikki tökkii, voi kysyä neuvoa joltain opiskelukaverilta. Yleensä Facebookissa on joku onlinessa, jolta voi kysyä neuvoa (tai sitten mulla on vaan liikaa "kavereita" :D). Olen myös käyttänyt Facebookia apuna ryhmätöiden tekemisessä, siellä on käyty eri vaiheissa keskustelua projektien etenemistavoista.
Toisaalta, kuten jo aikaisemmassa kommentissani totesin, nämä sosiaaliset mediat häiritsevät ainakin minun keskittymistäni. Jos kirjaudun Facebookiin, voin olla varma, että opiskelu töksähtää ainakin vartiksi, kun pitää katsastaa kaikki uudet jutut, mitä kaverit ovat tehneet...
Mutta eipä sitten enempää tällä kertaa, että jää muihinkin kertoihin jotain sanottavaa! :)
- Johanna -
Pureudutaampa sitten vielä vähän blogimme toiseen aiheeseen, eli sosiaalisiin medioihin opiskelun tukivälineinä. Kommentoinkin jo yhteen kirjoitukseen hieman tästä aiheesta, mutta pistetään se nyt vielä uudestaan tähän. Itse olen käyttänyt opiskelun apuna Messengeriä, esim. paritöiden yhteydessä. Vielä sunnuntaina valmistelimme yhtä raporttia ystäväni kanssa tällä tavoin.
Sosiaalisista medioista opiskelun tukena on myös se hyöty, että jos jonkin työn kanssa tulee sellainen vaihe, ettei pääse eteenpäin ja kaikki tökkii, voi kysyä neuvoa joltain opiskelukaverilta. Yleensä Facebookissa on joku onlinessa, jolta voi kysyä neuvoa (tai sitten mulla on vaan liikaa "kavereita" :D). Olen myös käyttänyt Facebookia apuna ryhmätöiden tekemisessä, siellä on käyty eri vaiheissa keskustelua projektien etenemistavoista.
Toisaalta, kuten jo aikaisemmassa kommentissani totesin, nämä sosiaaliset mediat häiritsevät ainakin minun keskittymistäni. Jos kirjaudun Facebookiin, voin olla varma, että opiskelu töksähtää ainakin vartiksi, kun pitää katsastaa kaikki uudet jutut, mitä kaverit ovat tehneet...
Mutta eipä sitten enempää tällä kertaa, että jää muihinkin kertoihin jotain sanottavaa! :)
- Johanna -
maanantai 18. toukokuuta 2009
Hipheihurraa!
Vihdoin ollaan saatu blogi pystyyn ja päästään kirjoittelee - kiitos siitä Ville! :-) Tätä olen odottanut koko viikon, kun vihdoin sain muut kouluhommat pakettiin tältä keväältä niin oli pakko saada niitä jostain lisää! ;-)
Olen siis Elina, 22 vee ja Turuust. Opiskelen liiketaloutta Salossa. Keväällä alkaa kolmas vuosi eikä loppua näy. Kuulun ehkä siihen ryhmän, joka kuluttaa AMK:n penkkejä kunnes keksi jotain parempaa. Sitä todellakin odotellessa.
Sosiaaliset mediat ovat tuttu ympäristö sinänsä, mutta niiden käyttö viestinnällisenä ympäristönä rajoittuu facebookiin.
Tosin se kuuluisa naamakirja pelastaa lähes jokaisen työpäiväni. Työskentelen Lindorffilla perintäpuolen asiakaspalvelussa. Jostakin kumman syystä on ajatukset saatava pois työasioista aina silloin tällöin kahdeksan tunnin työpäivän aikana ja sillon facebook on mitä mainioin paikka heittää aivot nurkkaan ja tarkistaa mitä muut ovat tehneet/tekevät/aikovat tehdä/ajattelevat/ymsymsyms.
Olen siis Elina, 22 vee ja Turuust. Opiskelen liiketaloutta Salossa. Keväällä alkaa kolmas vuosi eikä loppua näy. Kuulun ehkä siihen ryhmän, joka kuluttaa AMK:n penkkejä kunnes keksi jotain parempaa. Sitä todellakin odotellessa.
Sosiaaliset mediat ovat tuttu ympäristö sinänsä, mutta niiden käyttö viestinnällisenä ympäristönä rajoittuu facebookiin.
Tosin se kuuluisa naamakirja pelastaa lähes jokaisen työpäiväni. Työskentelen Lindorffilla perintäpuolen asiakaspalvelussa. Jostakin kumman syystä on ajatukset saatava pois työasioista aina silloin tällöin kahdeksan tunnin työpäivän aikana ja sillon facebook on mitä mainioin paikka heittää aivot nurkkaan ja tarkistaa mitä muut ovat tehneet/tekevät/aikovat tehdä/ajattelevat/ymsymsyms.
Mielekkyyttä opiskeluun sos. medioiden avulla?
Argh, olen aina ollut todella huono keksimään otsikoita blogikirjoituksiini... Siksi yleensä lainaankin biisejä, mutta tähän aihepiirin se ei taida oikein soveltua. Ahdistaa, sillä olen melko ulkona blogin aiheesta, kuten sanoinkin aiemmassa tekstissäni. Sosiaalisten medioiden hyödyntäminen yrityksissä ja opiskelussa? Hmm.
Ainakin voin todeta, että tehdessäni paljon koulutehtäviä tietokoneella, on minulla aina auki myös sekä Facebook että Mese (Windows Live Messenger). Keskittymiskykyni on toisinaan todella huono, ja tarvitsen vähän väliä jotain muuta ajateltavaa. Näin ollen onkin aina hyvä hajoilla tehtäviä opiskelukavereiden kanssa Internetin välityksellä - sitä voisi kutsua vaikka vertaistueksi, heh. Mikäli joku tehtävänanto on jäänyt epäselväksi, sitäkin voi muiden kanssa vielä kotona pohtia. Samoin jos ryhmätöille ei löydy yhteisiä aikoja, voi niitäkin mainiosti pohtia netin välityksellä.
Viihde on myös hyvää vastapainoa opiskelulle. Mielestäni koulutehtäviäkin on mielekkäämpi tehdä, kun samalla etsii tietoa Internetistä ja erilaisista lähteistä. Käytän markkinoinnin opinnoissani paljon apuna sekä Kauppalehteä että markkinoinnin erikoisjulkaisuja. Opiskelu ei tunnu opiskelulta, kun voi kirjojen sijaan lukea mielenkiintoisia artikkeleita aihepiirin sisältä.
Eiköhän tämä riitä johdannoksi projektilleni, toivon että muut vielä selkeyttävät blogin teemaa, ja että sitä voitaisi ehkä vielä hieman muokata... Se on todella hyvä ja mielenkiintoinen, mutta ideat meinasivat loppua kesken jo ensimmäisessä kirjoituksessa. Olen vihreänä kateudesta muiden "viihteellisemmistä" ja enemmän vapaa-aikaan suuntautuneista blogeista. :(
Ainakin voin todeta, että tehdessäni paljon koulutehtäviä tietokoneella, on minulla aina auki myös sekä Facebook että Mese (Windows Live Messenger). Keskittymiskykyni on toisinaan todella huono, ja tarvitsen vähän väliä jotain muuta ajateltavaa. Näin ollen onkin aina hyvä hajoilla tehtäviä opiskelukavereiden kanssa Internetin välityksellä - sitä voisi kutsua vaikka vertaistueksi, heh. Mikäli joku tehtävänanto on jäänyt epäselväksi, sitäkin voi muiden kanssa vielä kotona pohtia. Samoin jos ryhmätöille ei löydy yhteisiä aikoja, voi niitäkin mainiosti pohtia netin välityksellä.
Viihde on myös hyvää vastapainoa opiskelulle. Mielestäni koulutehtäviäkin on mielekkäämpi tehdä, kun samalla etsii tietoa Internetistä ja erilaisista lähteistä. Käytän markkinoinnin opinnoissani paljon apuna sekä Kauppalehteä että markkinoinnin erikoisjulkaisuja. Opiskelu ei tunnu opiskelulta, kun voi kirjojen sijaan lukea mielenkiintoisia artikkeleita aihepiirin sisältä.
Eiköhän tämä riitä johdannoksi projektilleni, toivon että muut vielä selkeyttävät blogin teemaa, ja että sitä voitaisi ehkä vielä hieman muokata... Se on todella hyvä ja mielenkiintoinen, mutta ideat meinasivat loppua kesken jo ensimmäisessä kirjoituksessa. Olen vihreänä kateudesta muiden "viihteellisemmistä" ja enemmän vapaa-aikaan suuntautuneista blogeista. :(
Taru
Right between the eyes.
Heipähei!
Viimeinkin pääsin aloittamaan omalta osaltani. Meinasin jo menettää hermoni, kun en millään löytänyt keinoa saada kirjoitusoikeuksia. Aluksi en edes päässyt kirjautumaan, kun Google halusi kirjata minut vain omilla tunnuksillani suoraan sisään. Loppujen lopuksi kuitenkin onnistuin!
Olen siis Taru, 20-vuotias liiketalouden (markkinoinnin) opiskelija Lemminkäisenkadulta. Olen opiskellut kaksi vuotta, mutta ensimmäisen vuoden olin toisessa sv:ssa ja toimipisteessä, joten näillä näkymin opiskeluni kestävät vielä. Päivä kerrallaan... tai pitäisikö sanoa lukukausi.
Sosiaaliset mediat tulivat tutuksi jo ala-asteella, mutta ehkä paremmin ja syvemmin vasta yläasteella. Aloitin ii2.orgin ja Icq:n käytöllä, sitten tulivat Msn Messenger ja IRC-Galleria. Muutamat mielestäni epäkäytännöllisimmät ovat nyt jääneet pois, mutta Windows Live Messengeriä (ent. Msn Messenger) käytän yhä päivittäin ja IRC-Galleria on vaihtunut Facebookiin. Tosin en ole raaskinut poistaa tunnuksiani "galtsustakaan", sieltä kun löytyy päiväkirjani n. neljän vuoden ajalta. Tosiaan harrastan yhä nykyäänkin myös henkilökohtaista bloggailua, tosin kirjoitustauot venyvät melko pitkiksi erilaisten kiireiden takia. Oikein kauhistuttaakin, miten aion tänne ehtiä kirjoittaa... Minun ei nimittäin pitänyt saada kesätöitä ja haalin kursseja kesäksi, mutta sain sitten kuitenkin ja teen yli 30 tuntisia viikkoja. Noh, katsotaan... ja onneksi olen aina pitänyt kirjoittamisesta, eikä se tunnu työnteolta, tai koululta. Blogimme aihe vain hieman kauhistuttaa, en tiedä miten ihmeessä keksin siitä joka päivä jotain kirjoitettavaa.
Hmm, kaipa siinä tuli tarpeeksi laaja esittely. Tai niin laaja kuin "vaaditaan", jos haluaisin kertoa kaiken itsestäni, en pääsisi varmaan huomenna vielä klo 12 edes töihin, heh... Ehkäpä koitan vielä kirjoittaa toisen, blogin aihepiirin sisältyvän tekstin. O-ouu.
Viimeinkin pääsin aloittamaan omalta osaltani. Meinasin jo menettää hermoni, kun en millään löytänyt keinoa saada kirjoitusoikeuksia. Aluksi en edes päässyt kirjautumaan, kun Google halusi kirjata minut vain omilla tunnuksillani suoraan sisään. Loppujen lopuksi kuitenkin onnistuin!
Olen siis Taru, 20-vuotias liiketalouden (markkinoinnin) opiskelija Lemminkäisenkadulta. Olen opiskellut kaksi vuotta, mutta ensimmäisen vuoden olin toisessa sv:ssa ja toimipisteessä, joten näillä näkymin opiskeluni kestävät vielä. Päivä kerrallaan... tai pitäisikö sanoa lukukausi.
Sosiaaliset mediat tulivat tutuksi jo ala-asteella, mutta ehkä paremmin ja syvemmin vasta yläasteella. Aloitin ii2.orgin ja Icq:n käytöllä, sitten tulivat Msn Messenger ja IRC-Galleria. Muutamat mielestäni epäkäytännöllisimmät ovat nyt jääneet pois, mutta Windows Live Messengeriä (ent. Msn Messenger) käytän yhä päivittäin ja IRC-Galleria on vaihtunut Facebookiin. Tosin en ole raaskinut poistaa tunnuksiani "galtsustakaan", sieltä kun löytyy päiväkirjani n. neljän vuoden ajalta. Tosiaan harrastan yhä nykyäänkin myös henkilökohtaista bloggailua, tosin kirjoitustauot venyvät melko pitkiksi erilaisten kiireiden takia. Oikein kauhistuttaakin, miten aion tänne ehtiä kirjoittaa... Minun ei nimittäin pitänyt saada kesätöitä ja haalin kursseja kesäksi, mutta sain sitten kuitenkin ja teen yli 30 tuntisia viikkoja. Noh, katsotaan... ja onneksi olen aina pitänyt kirjoittamisesta, eikä se tunnu työnteolta, tai koululta. Blogimme aihe vain hieman kauhistuttaa, en tiedä miten ihmeessä keksin siitä joka päivä jotain kirjoitettavaa.
Hmm, kaipa siinä tuli tarpeeksi laaja esittely. Tai niin laaja kuin "vaaditaan", jos haluaisin kertoa kaiken itsestäni, en pääsisi varmaan huomenna vielä klo 12 edes töihin, heh... Ehkäpä koitan vielä kirjoittaa toisen, blogin aihepiirin sisältyvän tekstin. O-ouu.
Taru
Facebook, kesän pelastaja
Noniin, nyt siis asiaan, eli miten sosiaalisia medioita voi hyödyntää työelämässä ja opiskelussa. Minulle sosiaalisita medioista, tarkemmin otettuna Facebookista, oli suuri apu kesätyöpaikan saamisessa.
Asiat olivat hieman ennen vappua niin ikävästi, etten ollut saanut kesätöitä ja pahalta näytti, että en satunnaisia tuuraushommia enempää olisi töitä saanut. No, kuitenkin viime kesän työnantajani otti minuun yllättäen yhteyttä Facebookin kautta, kun ei saanut puhelinnumeroani mistään. Minulla on salainen numero, joten sitä ei numeropalveluista saa. Aikaisemmin en edes ole tullut ajatelleeksi, että siitä olisi jotain haittaakin, mutta onneksi Facebook pelasti tällä kertaa! Tänään pääsin siis aloittamaan töissä, kivaa :)
Tässä siis yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten sosiaalisista medioista voi olla apua työelämässä. Facebookissa on myöskin erikseen työpaikkailmoitusten osio, joten sieltä voi löytää työpaikankin sen lisäksi, että sinuun saadan yhteys helposti.
Asiat olivat hieman ennen vappua niin ikävästi, etten ollut saanut kesätöitä ja pahalta näytti, että en satunnaisia tuuraushommia enempää olisi töitä saanut. No, kuitenkin viime kesän työnantajani otti minuun yllättäen yhteyttä Facebookin kautta, kun ei saanut puhelinnumeroani mistään. Minulla on salainen numero, joten sitä ei numeropalveluista saa. Aikaisemmin en edes ole tullut ajatelleeksi, että siitä olisi jotain haittaakin, mutta onneksi Facebook pelasti tällä kertaa! Tänään pääsin siis aloittamaan töissä, kivaa :)
Tässä siis yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten sosiaalisista medioista voi olla apua työelämässä. Facebookissa on myöskin erikseen työpaikkailmoitusten osio, joten sieltä voi löytää työpaikankin sen lisäksi, että sinuun saadan yhteys helposti.
Alku aina hankala.....
Noniin, vihdoinkin sain luotua tilin itselleni ja hommattua kirjoitusoikeudet blogiimme, se ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista kuin kuvittelin. No, nyt on kuitenkin homma hoidossa ja pääsen aloittamaan postaamisen.
Minä olen siis Johanna, 22-vuotias liiketalouden opiskelija. AMK:n penkkejä on nyt kulutettu pari vuotta ja ainakin ensi syksy olisi tarkoitus olla vielä suomenmaalla ja koulussa. Tammikuussa suuntaan Saksaan harjoitteluun ja treenaamaan hevosen kanssa. Edellisestä lauseesta voi jo päätellä hieman elämästäni koulun ulkopuolella, eli omistan hevosen ja harrastan kilpaesteratsastusta. Mutta eipä siitä sen enempää.
Sosiaalisia medioita olen käyttänyt jo melko kauan, tämä taival taisi alkaa IRC-galleriasta aikanaan. Tällä hetkellä profiileja minulla on niin useassa paikassa, että vähän hävettää tunnustaa, mutta aktiivisimmin käytän Facebookia. Muita medioita, joista minulta profiili löytyy, ovat mm. ii2.org, Saksan IRC-galerie, Twitter, YouTube... onhan noita.
Mutta eipä kai minulla muuta ole tähän kohtaan sanottavaa. Seuraavassa postauksessa päästäänkin sitten itse asiaan. :)
Minä olen siis Johanna, 22-vuotias liiketalouden opiskelija. AMK:n penkkejä on nyt kulutettu pari vuotta ja ainakin ensi syksy olisi tarkoitus olla vielä suomenmaalla ja koulussa. Tammikuussa suuntaan Saksaan harjoitteluun ja treenaamaan hevosen kanssa. Edellisestä lauseesta voi jo päätellä hieman elämästäni koulun ulkopuolella, eli omistan hevosen ja harrastan kilpaesteratsastusta. Mutta eipä siitä sen enempää.
Sosiaalisia medioita olen käyttänyt jo melko kauan, tämä taival taisi alkaa IRC-galleriasta aikanaan. Tällä hetkellä profiileja minulla on niin useassa paikassa, että vähän hävettää tunnustaa, mutta aktiivisimmin käytän Facebookia. Muita medioita, joista minulta profiili löytyy, ovat mm. ii2.org, Saksan IRC-galerie, Twitter, YouTube... onhan noita.
Mutta eipä kai minulla muuta ole tähän kohtaan sanottavaa. Seuraavassa postauksessa päästäänkin sitten itse asiaan. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
