Osallistumistalouden huumaa

Nyt taantuma-aikana ei niin kauheasti hehkutella taloushuumalla, mutta ei ole pitkääkään aikaa kun vielä puhuttiin suureen ääneen uudesta talouden murroksesta, eli osallistumistaloudesta. Vastaavaa edellistä suurta "mullistusta" voitaneen kai pitää 1990- ja 2000-luvun taitteen verkkobusinekseen keskittyneiden yritysten nousuna, jota myöhemmin IT-kuplaksi myös kutsuttiin.

Tosin osallistumistaloudessa on joitakin elementtejä, jotka tekee siitä huomattavasti merkittävämmän asian suuren yleisön kannalta kuin IT-kuplan aikaiset katteettomat lupaukset tulevaisuuden verkkopalveluista, mitä ei koskaan kehitetty myyntipuheita pidemmälle.

Mitä on siis tämä osallistumistalous?

Parhaana esimerkkinä voidaan pitää vaikkapa Wikipediaa - jonka varmasti lähes kaikki nykyään tuntevat. Wikipedian kantavana perusideanahan on, että jokainen voi halutessaan ryhtyä kirjoittamaan informaatiota haluamastaan aiheesta, joko aloittamalla täysin uuden artikkelin tai täydentämällä aikaisempia. Kyseessä on siis valtava tietosanakirjaprojekti, jonka kaikki materiaali on vapaaehtoisten osallistujien luomaa, josta juontaa juurensa ko. osallistumistalous -termi.

Wikipedia on hyvä esimerkki myös sen vuoksi, että sen suosion räjähdysmäinen kasvu on romahduttanut perinteisten tietosanakirjojen markkinat. Vielä 1990-luvulla puhuttiin tulevaisuuden tietosanakirjana CD-ROM -levylle tallennettuja perinteisten tietosanakirjakustantajien digitaalipainoksia, jotka saattoivat sisältää pienen määrän multimediaa myös useimmiten äänten ja lyhyiden videoleikkeiden muodossa (yhdelle CD-levyllehän ei kovinkaan paljon videota mahdu). Tähän kehitykseen lähtivät mukaan myös tietotekniikkapainotteisempia yrityksiä, kuten esimerkiksi Microsoft Encarta-tuotteellaan.

Tällöin ihasteltiin sitä, kuinka valtava määrä informaatiota yhdelle CD-levylle voidaan tallentaa ja koko tietosanakirjasarjan tekstisisältö on kuljetettavissa mukana yhdellä pienellä levyllä. Näihin ensyklopediatuotteisiin tuli tietysti päivityksiä joka vuosi, ja jos halusi pysyä kehityksen kirkkaimmassa kärjessä, oli ostettava joka vuosi uusi CD-ROM.

Tuohon aikaan ei varmasti kukaan osannut aavistaakaan millaisen valtavan muutoksen saattaisi verkon yleistyminen tuoda - ehkä parhaimmissakin ajatuksissa kaavailtiin verkkopohjaista tietosanakirjaa, jota voisi perinteiset kustannusyhtiöt tai vaikka esimerkkimme Microsoft hallinnoida, ja jota voisi yleisö ehkä käyttää maksullisella lisenssillä tai mahdollisesti palvelu olisi mainosrahotteinen.

Mutta - avoimen lähdekoodin ideologiaan vahvasti perustuva ajatus vapaaehtoisesta "osallistumisesta" pääsikin yllättämään kaikki. Muutamassa vuodessa syntyi pienestä kokeilusta Wikipedia, jonka sisältö tänäpäivänä on vähintäänkin massiivinen. Kukaan ei varmasti enää ota vakavissaan tietosanakirja- CD-ROM tai -DVD -julkaisuja - ainakaan normaalien kuluttajien arkikäyttöön - eikä varmasti kukaan olisi halukas tai valmis maksamaan saadakseen selailla vaikkapa jonkin kustannusyhtiön tietosanakirjaa verkossa.

Wikipedia on todella osoittanut kuinka massiivinen vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuva hanke voi täysin murskata perinteisen asetelman ja romahduttaa ja muuttaa tietyn talouden sektorin, niinkuin tässä on tietosanakirjamyynnille käynyt.

Mutta ... niinkuin sanonta kuuluu, niin ilmaista lounasta ei ole, ja Wikipediassa on muutakin kuin pelkkää hyvää.

Aiemmassa kirjoituksessa tässä blogissa peräänkuulutettiin lähdekritiikkiä. On pelottavaa kuinka suuri osa ihmisistä suhtautuu Wikipediassa julkaistuun tietoon puolueettomana ja objektiivisena faktatietona. Wikipedia mielletään yhtä neutraaliksi ja luotettavaksi lähteeksi kuin perinteiset tietosanakirjatkin.

Vielä pelottavampaa on, että esimerkiksi koulutöissä ja raporteissa voidaan lähteenä viitata Wikipediaan, ja että opiskelijat täysin ilman lähdekritiikkiä käyttävät Wikipedian informaatiota mahdollisesti myös oppimateriaalina (tämä on korostunut esimerkiksi AMK:n PBL-opinnoissa, joissa suuri osa tiedonhankinnasta jätetään opiskelijoiden harteille ja omalle vastuulle).

Wikipedian tieto on juuri niin puolueetonta ja tosiseikkoihin perustuvaa kuin kyseisen artikkelin kirjoittaja on sen halunnut olevan. Monissa tieteellisissä artikkeleissa saattaa hyvinkin olla asiavirheitä. Vielä useammat ei-tieteelliset artikkelit saattavat olla hyvinkin värittyneitä kirjoittajansa subjektiivisen mielipiteen mukaan - ja vaikka artikkeleita onkin mahdollista muiden korjailla, niin näin ei suinkaan aina tapahdu.

Lisäksi kokonaan oma ilmiönsä Wikipediassa on esimerkiksi yritysten itsestään ja tuotteistaan lisäämä informaatio, jolloin Wikipediaa on tarkoitus käyttää markkinointitarkoituksissa. Tällöin saatetaan yrityksesta kirjoitettuja negatiivisia kommentteja aktiivisesti käydä muokkamassa tai kokonaan poistamassa Wikipediasta, ja myös positiivisia kommentteja yrityksestä tai tuotteista voidaan aktiivisesti yrityksen tiedottajien toimesta käydä Wikipediaan lisäilemässä.

Kun hyvin tiedetään että joillakin akateemisilla tieteenaloillakin on tutkijoiden välillä tietynlaista kilpailumieltä, ja eri näkökantoja esittävät tutkijat saattavat olla hyvinkin eri mieltä keskenään, niin millä voidaan taata, että Wikipediassa esitetty informaatio jonkin tieteellisen artikkelin osalta on objektiivista, jos kyseisenkaltaisista tutkijaryhmistä joku aktiivisesti haluaa vaikkapa manipuloida Wikipedian artikkelia heidän tutkimuksensa kannalta suotuisaan suuntaan?

Onko oikein, että opiskelijat voivat käyttää tällaista vapaaehtoiseen tiedon syöttämiseen ja muokkaamiseen perustuvaa valtavaa kontrolloimatonta järjestelmää yhtenä tärkeimmistä lähteistään tiedonhankinnassa opintojen aikana, ja perinteiset oppikirjat alkavat olla yhä useammin harvinaisuus?

Ja onko se oikein, että koulu jättää esimerkiksi PBL-opintojen muodossa niin suuren osan tiedonhankinnasta opiskelijoiden itsensä vastuulle, vaikka informaation taso esimerkiksi Wikipediassa tai muissa vastaavissa osallistumistalouden nettilähteissä saattaa olla hyvinkin vaihtelevaa?

Osallistumistaloudella on siis paljon hyviä puolia, mutta ei pidä unohtaa myös negatiivisia puolia. Usein mietitään että "nykyään on niin helppoa kun Googlesta ja Wikipediasta löytää kaiken", mutta helppoa on usein saada vain pintapuolista ja joskus jopa väärää tietoa.